IFRS 15 revenue from contracts with customers - Major changes and challenges in performance obligation identification

Abstract

International Accounting Standard Board (IASB) issued IFRS 15 Revenue from Contracts with Customers as a joint project with the US national standard-setter Financial Accounting Standard Board (FASB). There was a clear need for a new unified revenue recognition standard to improve global comparability of financial statements. The new high- quality global accounting standard was taken in use beginning on 1 January 2018. The core principle of the new standard is that revenue is recognized in a manner that depicts the transfer of goods and services to a customer.

The new standard requires that all performance obligations associated to the customer contract are identified separately. This study highlights the key changes in the new revenue recognition standard compared to the old IFRS and U.S. GAAP standards. The study also examines how well the separate performance obligations can be identified in customer contracts based on the existing guidance and generic conceptual model. Public forest industry company was chosen as a representative case company for this study due to internationality and monetary value.

Based on the analysed customer contracts conceptual model can help in identifying the contract performance obligations and assist in defining, which of the distinct good or service should be accounted separately. Commonly contracts have multiple goods and services just as with the case company and many of them are capable of beings distinct. However, in the context of a contract only few services are anymore capable of beings distinct. The purpose of the new standard was not to significantly increase the number of performance obligations to be recognized even though some services such as delivery would identify as a distinct service purely based on the guidance. For a practical reason it is considered belonging to the same pattern with the product. Thus, the new standard does leave room for judgement as it is principle based and companies can interpret the guidance differently.

IASB (International Accounting Standard Board) julkaisi IFRS 15 Myyntituotot asiakassopimuksista yhteisprojektina Yhdysvaltojen kansallisen standardi asettajan FASB (Financial Accounting Standard Board) kanssa. Uusi standardi vastasi tarpeeseen uuden yhdenmukaisen standardin käytöstä, joka parantaisi tilinpäätösten kansainvälistä vertailtavuutta. Uusi, korkealaatuinen globaali stadardi otettiin käyttöön 1 tammikuuta 2018. Uuden standardin ydin periaate on, että myynti tuloutetaan tavalla, joka kuvaa tavaroiden ja palveluiden siirtymistä asiakkaalle.

Uusi standardi vaatii, että kaikki asiakassopimuksen suoritevelvoitteet tulee eritellä. Tämä työ selvittää uuden myynnin tuloutus standardin pää muutokset verrattuna vanhaan IFRS ja US GAAP standardeihin. Työ tarkastelee myös, kuinka hyvin erilliset suoritevelvoitteet voidaan tunnistaa asiakassopimuksilla nykyisen olemassa olevan ohjeistuksen ja geneerisen käsitteellisen mallin perusteella. Julkinen metsäteollisuusyhtiö on valittu työn edustavaksi yritykseksi kansainvälisen ja rahallisen painoarvon vuoksi.

Analysoitujen asiakassopimusten perusteella geneerinen malli voi auttaa sopimuksen suoritevelvoitteiden tunnistamisessa ja määritettäessä erillisiä suoritevelvoitteita, jotka tulisi tulouttaa erikseen. Yleisesti sopimuksilta löytyy useita suoritevelvoitteita, kuten työn case yrityksellä ja useat niistä ovat kykeneviä olemaan erillisiä. Kuitenkin sopimuksen kontekstin puitteissa enää vain muutama suoritevelvoite voidaan määrittää erilliseksi. Uuden standardin tarkoitus ei ollut merkittävästi lisätä erikseen tuloutettavia suoritevelvoitteita, siitä huolimatta, että jotkut palvelut, kuten toimitus puhtaasti olemassa olevan ohjeistuksen perusteella olisi määritettävissä erilliseksi suoritevelvoitteeksi. Käytännön syistä toimitus luetaan kuitenkin kuuluvan osaksi samaa kaavaa tuotteen kanssa. Uusi standardi jättää tilaa arviolle, koska se on periaate perusteinen ja yritykset voivat tulkita ohjeistusta eri tavalla.