Eiliset, jotka eivät palanneet
Loading...
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
School of Arts, Design and Architecture |
Master's thesis
Location:
Unless otherwise stated, all rights belong to the author. You may download, display and print this publication for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Author
Date
2024
Department
Major/Subject
Mcode
Degree programme
Taiteen ja median maisteriohjelma
Language
fi
Pages
58 + 4
Series
Abstract
Eiliset, jotka eivät palanneet on opinnäytetyö, joka käsittelee muistin merkitystä, unohdusta ja katoavaisuutta. Opinnäyte koostuu taiteellisesta ja kirjallisesta osasta. Opinnäytteen taiteellinen osa, videoinstallaatio Viime kesä, toissa kuukausi, jopa eilinen menettävät merkityksensä, kun muistot alkavat valua tyhjyyteen (2022) oli esillä Masters of Arts (MoA) in Photography 23 -ryhmänäyttelyssä (27.1-12.3.2023) Suomen valokuvataiteen museossa. Teos syventyy visuaalisten assosiaatioiden kautta pohtimaan kadonneita muistoja ja unohduksen tapahtumaa. Opinnäytteen kirjallisessa osassa taiteellisen prosessin myötä syntyneet pohdinnat työn keskeisistä teemoista asettuvat vuoropuheluun visuaalisen taiteen kentältä ja valokuvauksen historiasta esille nostettujen esimerkkien rinnalle. Muistia tarkastellaan kerronnallisena ja muuttuvana kokonaisuutena, joka toimii merkitysten tuottajana yksilöllisissä ja yhteisöllisissä kokemuksissa. Lisäksi opinnäytteessä pohditaan tyhjyyden olemusta, näkyvyyden arvoa ja valokuville ominaista katoamisen prosessia. Katoavaisuuden merkitystä käsitellään opinnäytteessä myös laajemmin tuomalla esille kokemuksia hiljaisuuden voimasta, haavoittuvuudesta ja elämän ajallisesta kierrosta. Opinnäytteen tavoitteena on tutkia muistin ja katoavaisuuden merkitystä osana taiteellista työskentelyä ja valokuvauksen kenttää.Yesterdays that never came back is a thesis on the meaning of memory, oblivion and disappearance. The thesis consists of an artistic and a written part. The artistic part of the thesis, a video installation Last summer, the month before, even yesterday lose their meaning as the memories begin to drain away (2022) was exhibited at the Masters of Arts (MoA) in Photography 23 group exhibition (27.1-12.3.2023) at the Finnish Museum of Photography. Through visual associations, the work delves deeper into reflecting on lost memories and the event of oblivion. In the written part of the thesis, the reflections on the central themes of the work that emerged from the artistic process are placed in dialogue alongside examples drawn from the field of visual art and the history of photography. Memory is examined as a narrative and changing entity that functions as a producer of meanings in individual and shared experiences. The thesis also considers the nature of emptiness, the value of visibility and the process of disappearance inherent in photography. The meaning of disappearance is also addressed more broadly by highlighting experiences of the power of silence, vulnerability and the temporal cycle of life. The aim of the thesis is to explore the meaning of memory and disappearance as part of artistic practice and the field of photography.Description
Supervisor
Weselius, HannaThesis advisor
Mäkelä, RasmusKeywords
muisti, muistot, unohdus, valokuva, valokuvan historia, tyhjyys, katoavaisuus, hiljaisuus
Other note
Media files notes:
Viime kesä, toissa kuukausi, jopa eilinen menettävät merkityksensä, kun muistot alkavat valua tyhjyyteen
Description:
Videoteos, 2022
4 min 32 sekuntia, stereo
Äänimaailma: Kalle Lindfors
Yrittäessäni tavoittaa menneisyyttä päädyin katselemaan epäjohdonmukaista kertomusta täynnä halkeamia, joiden kautta unohdus pääsee täyttämään mieleni tyhjyydellä. Joskus halkeamat paisuvat niin suuriksi, että kaukaisen lapsuuden lisäksi ne alkavat kiskomaan sisälleen myös nykyhetkeä, kuin musta aukko.
Onko mitään unohdettu vai onko yhteys tietoisuuteen yksinkertaisesti kadotettu? Jos koemme kaiken elämässämme oman lihamme lävitse, kannammeko myös vaiettuja muistoja koteloituina kehomme sisällä? Kuinka syvälle mielen mustat aukot kantavat ja kuinka paljon elämää niiden syvyyksiin on virrannut?
Katoavaisuus ei vain tue elämän rakenteita, vaan se toimii myös kirvelevänä muistutuksena omasta haavoittuvuudestamme, nakertaen hauraita toiveita pysyvyydestä. Tämä pelko on outo välitila, sillä ilman katoavaisuutta, päivät tuntuisivat niin merkityksettömiltä.
NÄYTTELYT:
Masters of Arts (MoA) in photography 23 | Suomen valokuvataiteen museo, Helsinki, Suomi | 27.1 - 12.3.2023
Media rights: CC-BY-NC-ND 4.0
