The assessment of investments for public transport and bicycle and pedestrian traffic

dc.contributorAalto-yliopistofi
dc.contributorAalto Universityen
dc.contributor.advisorKurri, Jari
dc.contributor.authorJuuti, Sini
dc.contributor.departmentInsinööritieteiden ja arkkitehtuurin tiedekuntafi
dc.contributor.schoolTeknillinen korkeakoulufi
dc.contributor.schoolHelsinki University of Technologyen
dc.contributor.supervisorLuttinen, Tapio
dc.date.accessioned2020-12-05T13:45:52Z
dc.date.available2020-12-05T13:45:52Z
dc.date.issued2008
dc.description.abstractDiplomityön tavoitteena oli tarkastella joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen investointien edullisuusvertailuissa käytettäviä menetelmiä, jotka voivat kuvata investoinnin vaikutuksia rahamääräisesti tai sanallisesti. Lisäksi tavoitteena oli vertailla eri maiden käytäntöjä ja sen perusteella arvioida, millä tavoin Suomen arviointimenetelmiä voitaisiin kehittää. Suomessa on olemassa liikenne- ja viestintäministeriön selvityksiä, mutta ei varsinaisia ohjeita kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen investointien arvottamiseen. Ensimmäisen tavoitteen saavuttamiseksi tarkasteltiin tekijöitä, joihin liikenneinvestoinnit vaikuttavat. Lisäksi tarkasteltiin yleisimmin käytettyjä liikenneinvestointien arvottamismalleja. Eri analyysitapojen kritiikkiä on myös tarkasteltu. Toisen tavoitteen saavuttamiseksi tarkasteltiin kuuden läntisen teollisuusmaan liikenneinvestointikäytäntöjä. Työssä mukana olevien maiden käyttämiä liikenneinvestointien edullisuusvertailumenetelmiä kuvattiin yleisohjeiden osalta sekä joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen ohjeiden osalta. Lisäksi erityisesti joukkoliikenneinvestointeihin liittyvien telematiikkahankkeiden arviointia on kuvattu. Tarkastelun tuloksena todettiin, että arviointimenettelyn tärkeys korostuu liikenneinvestointien sisältämän epävarmuuden johdosta. Epävarmuus aiheutuu liikenneinvestointien pitkäkestoisuudesta, rakentamisen aloittamisen viipeistä ja suuresta pääoman tarpeesta verrattuna muihin investointeihin. Liikenneinvestoinnin tavoitteena on aina liikennejärjestelmän parantaminen. Aina ei ole kuitenkaan ilmeistä, että esimerkiksi kapasiteetin lisäys parantaa liikennejärjestelmää. Eri maiden ohjeissa ei ollut otettu huomioon Thomsonin paradoksia tai Mohringin efektiä. Nämä tulisi huomioida Suomen ohjeissa. Kevyen liikenteen investoinnit ovat pieniä investointeja, joista ei yleensä tehdä järjestelmätason tarkasteluja. Tällainen järjestelmätason tarkastelu olisi syytä tehdä kuitenkin edes sanallisella tasolla. Kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen investoinnit kuitenkin pienentävät liikennekapasiteetin tarvetta ja vähentävät ympäristöhaittoja. Lisäksi pienten investointien aikaansaamat hyödyt voivat olla suuremmat kuin mitä on oletettu.fi
dc.format.extent103
dc.identifier.urihttps://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/95642
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:aalto-2020120554476
dc.language.isofien
dc.programme.majorLiikennetekniikkafi
dc.programme.mcodeYhd-71fi
dc.rights.accesslevelclosedAccess
dc.titleThe assessment of investments for public transport and bicycle and pedestrian trafficen
dc.titleJoukkoliikenteen ja kevyen liikenteen investointien edullisuusvertailufi
dc.type.okmG2 Pro gradu, diplomityö
dc.type.ontasotMaster's thesisen
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.type.publicationmasterThesis
local.aalto.digiauthask
local.aalto.digifolderAalto_00334
local.aalto.idinssi35875
local.aalto.openaccessno

Files