Applicability of ATP bioluminescence method for hygiene monitoring in a brewery bottling hall
| dc.contributor | Aalto-yliopisto | fi |
| dc.contributor | Aalto University | en |
| dc.contributor.advisor | Tapani, Kaisa-Maija | |
| dc.contributor.author | Kankainen, Mia | |
| dc.contributor.department | Kemian tekniikan osasto | fi |
| dc.contributor.school | Teknillinen korkeakoulu | fi |
| dc.contributor.school | Helsinki University of Technology | en |
| dc.contributor.supervisor | Nordström, Katrina | |
| dc.date.accessioned | 2020-12-04T13:29:49Z | |
| dc.date.available | 2020-12-04T13:29:49Z | |
| dc.date.issued | 2000 | |
| dc.description.abstract | Työn kirjallisuusosassa tarkasteltiin biofilmin muodostumista,rakennetta ja sen tarjoamia hyötyjä mikrobeille. Lisäksi käsiteltiin biofilmin ennaltaehkäisyä prosessisuunnittelun ja materiaalivalintojen avulla sekä muodostuneen biofilmin poistamista pesuilla ja desinfioinneilla. Lisäksi kirjallisuusosassa esiteltiin prosessihygienian seurannassa käytettyjä menetelmiä. Työn kokeellisen osan tarkoituksena oli tutkia ATP-menetelmän soveltuvuutta pullotushallin hygieniaseurantaan panimo- ja virvoitusjuomateollisuudessa. Tavoitteena oli selvittää pesujen ja desinfiointien vaikutusta pullotuskoneiden pintojen puhdistuvuuteen. Lisäksi seurattiin pintojen likaantumista ajan funktiona sekä likaantumisen vaikutusta pullotushallin ilmassa olevien mikrobien määrään. ATP-menetelmä osoittautui toimivaksi menetelmäksi pullotushallin hygieniaseurannassa erityisesti nopeutensa vuoksi. ATP-menetelmän käyttöönotto sujui laboratoriossa ja pullotushallissa hyvin. ATP-menetelmällä ja maljaviljelyillä saatuja tuloksia ei voida suoraan verrata keskenään, koska menetelmät mittaavat eri asioita. Näillä menetelmillä saadut tulokset ovat kuitenkin samansuuntaisia. Avoimille pinnoille tehtäviä vaahtopesuja tutkittaessa havaittiin, että vaahtopesu ja sen jälkeen suoritettu desinfiointi eivät yksistään olleet riittävä puhdistuskeino. Mekaanisen harjauksen avulla tai riittävän tiheällä pesuvälillä voitaisiin päästä parempiin tuloksiin. Havaittiin, että pinnat puhdistuivat myös jonkin verran pelkällä desinfioinnilla, mutta paremmat tulokset saavutettiin esipuhdistusta käyttämällä. Työssä pintojen likaantumista seurattiin ajan funktiona. Havaittiin, että pinnat eivät likaantuneet tasaisesti, vaan tuoteroiskeet levisivät sattumanvaraisesti. Pintojen likaantumisen lisääntyessä huomattiin pullotushallin ilman mikrobimäärien kasvavan. Ilman mikrobimäärät kohosivat kevään edetessä ja kesällä. Samalla myös ilmassa olevien homeiden ja hiivojen osuus bakteereihin verrattuna kasvoi. | fi |
| dc.format.extent | ix + 102 s. + liitt. 20 | |
| dc.identifier.uri | https://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/88532 | |
| dc.identifier.urn | URN:NBN:fi:aalto-2020120447367 | |
| dc.language.iso | fi | en |
| dc.programme.major | Biokemia | fi |
| dc.programme.mcode | Kem-30 | fi |
| dc.rights.accesslevel | closedAccess | |
| dc.title | Applicability of ATP bioluminescence method for hygiene monitoring in a brewery bottling hall | en |
| dc.title | ATP-menetelmän soveltaminen pullotushallin hygieniaseurantaan panimossa | fi |
| dc.type.okm | G2 Pro gradu, diplomityö | |
| dc.type.ontasot | Master's thesis | en |
| dc.type.ontasot | Pro gradu -tutkielma | fi |
| dc.type.publication | masterThesis | |
| local.aalto.digiauth | ask | |
| local.aalto.digifolder | Aalto_15059 | |
| local.aalto.idinssi | 16091 | |
| local.aalto.openaccess | no |
