Kotina laitos - Helsingin lastenkotien arkkitehtuuri vuosina 1929-2009
Loading...
URL
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
School of Arts, Design and Architecture |
Bachelor's thesis
Unless otherwise stated, all rights belong to the author. You may download, display and print this publication for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Authors
Date
2024
Department
Major/Subject
Arkkitehtuuri
Mcode
Degree programme
Arkkitehtuurin, maisema-arkkitehtuurin ja sisustusarkkitehtuurin kandidaattiohjelma
Language
fi
Pages
28
Series
Abstract
Kun kodin olosuhteet vaarantavat lapsen terveyttä tai kehitystä, on lastensuojelun tehtävä sijoittaa hänet muualle, kuten lastenkotiin. Alun perin lastenkotien tarve Helsingissä kasvoi 1920-luvulla, kun sodat ja talouslama lisäsivät orpoutta, yksinhuoltajuutta ja köyhyyttä. Ajan myötä yhteiskunnan tilanne sekä ideologiat lapsen kasvatuksesta ja heille turvallisesta tilasta ovat muuttuneet, mikä heijastuu lastenkotien arkkitehtuuriin. Vaikka lastenkotityötä on tutkittu aiemmin, lastenkotien fyysisestä toimintaympäristöstä Suomessa ei ole aiempaa tutkimusta. Tämä opinnäytetyö tutkii, miten arkkitehtuurilla on pyritty vastaamaan lapsen tarpeisiin turvallisesta ja toimivasta kasvuympäristöstä Helsingin lastenkodeissa vuosina 1929–2009. Työ sisältää katsauksen lastenkotien historiasta Suomessa sekä teoriaa lapselle hyväksi todetusta kasvuympäristöstä. Vaikka aihetta lähestytään arkkitehtuurin näkökulmasta, muutos lastenkodeissa kytkeytyy laajempaan yhteiskunnalliseen viitekehykseen. Tämän takia työ sivuaa sosiaalipsykologian sekä kasvatustieteiden teemoja. Muutoksia lastenkotien arkkitehtuurissa tutkitaan esimerkkikohteiden kautta. Analyysiä tukee kohteiden pohjapiirustukset, havainnollistavat valokuvat sekä tutkijan vierailut lastenkodeissa. Eri lastenkodit ilmentävät, miten rutiineihin, sosiaalisiin kontakteihin sekä valta-asetelmiin on suhtauduttu lastensuojelulaitoksissa kunakin aikakautena. Kokonaiskuvaltaan lastenkodit ovat muuttuneet yhä enemmän kodinomaiseksi sitä mukaan, kun tutkimukset ovat osoittaneet kodin merkityksen lapsen kehitykselle. Rakennuksen mittakaava on muuttunut monumentaalisesta laitoksesta lähemmäs omakotitalon typologiaa. Lisäksi lapsen kulku rakennuksessa on vapautunut ajan myötä. Toisaalta tilojen valvonta vaikeutuu annettaessa lapselle vapautta. Lastenkotiympäristössä tämä voi merkitä, että esimerkiksi kodinomaiset portaat rakennuksessa muuttuvat turvallisuusriskiksi. Kysymys herää, voiko laitos todella tyydyttää turvattoman lapsen tarpeen kodille?Description
Supervisor
Özer-Kemppainen, ÖzlemThesis advisor
Andersson, IrisKeywords
arkkitehtuuri, lastenkoti, lastensuojelulaitokset, laitos, lapsi, koti, turvallisuus