Keuhkosyövän diagnostisen polun viiveet ja niiden vähentäminen Suomessa
No Thumbnail Available
Files
Aalto login required (access for Aalto Staff only).
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
Perustieteiden korkeakoulu |
Bachelor's thesis
Electronic archive copy is available locally at the Harald Herlin Learning Centre. The staff of Aalto University has access to the electronic bachelor's theses by logging into Aaltodoc with their personal Aalto user ID. Read more about the availability of the bachelor's theses.
Unless otherwise stated, all rights belong to the author. You may download, display and print this publication for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Author
Date
2024-09-04
Department
Major/Subject
Tuotantotalous
Mcode
SCI3025
Degree programme
Teknistieteellinen kandidaattiohjelma
Language
fi
Pages
34
Series
Abstract
Keuhkosyöpä on maailman toiseksi yleisin ja eniten kuolemia aiheuttava syöpätauti, johon sairastuu Suomessa vuosittain noin 3000 ihmistä. Suomi on viimeisten vuosikymmenten aikana jäänyt keuhkosyövän hoitotuloksissa merkittävästi jälkeen muista Pohjoismaista. Nostamalla keuhkosyövän hoitotulokset pohjoismaisten verrokkien tasolle, Suomessa voitaisiin vuositasolla säästää vähintään satoja elinvuosia. Keuhkosyövän ennusteen kannalta ensiarvoisen tärkeää on taudin varhainen ja nopea diagnostiikka. Diagnostiikkaa voidaan nopeuttaa joko kehittämällä uusia diagnostisia keinoja tai parantamalla olemassa olevaa diagnostista polkua. Tässä kandidaatintyössä selvitettiin kirjallisuustutkimuksen avulla, kuinka keuhkosyövän diagnostista polkua voitaisiin parantaa Suomessa. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millainen keuhkosyövän diagnostinen polku on Suomessa, millaisia viiveitä siinä esiintyy ja kuinka näitä viiveitä voitaisiin vähentää. Diagnostista polkua tarkasteltiin hyödyntämällä terveydenhuollon tuotantotalouden periaatteita, kuten prosessien standardointiin perustuvaa häiriöiden ja poikkeamien havaitsemista. Suomessa keuhkosyövän diagnostiseen polkuun syntyy viiveitä kolmesta eri lähteestä: potilaasta, lääkäristä ja systeemistä. Erityisesti potilaan ja osittain lääkärin viive syntyy vaikeudesta liittää keuhkosyövän yleisimpiä oireita vakavaan sairauteen. Lääkärin viivettä aiheutuu lisäksi perusterveydenhuollossa ensilinjan tutkimuksena käytettävän röntgenkuvauksen huonosta herkkyydestä keuhkosyövän diagnostiikassa. Röntgenkuvauksen huonon herkkyyden aiheuttama viive on myös systeemin viivettä, sillä se on usein ainoa saatavilla oleva kuvantamismodaliteetti perusterveydenhuollossa. Systeemin viivettä aiheuttavat myös odotusajat terveydenhuollon tutkimusten ja vastaanottojen välillä. Jatkuvan kehittämisen myötä tapahtuvassa viiveiden karsimisessa tärkeää on hoitopolun standardoiva hoitosuositus, jollainen Suomesta puuttuu. Diagnostista viivettä voitaisiin karsia Suomessa paremmalla oirevalistuksella, joka saisi keuhkosyöpäpotilaat hakeutumaan terveydenhuoltoon taudin varhaisemmassa vaiheessa ja lääkärit lähettämään potilaat herkemmin jatkotutkimuksiin. Tietokonetomografian saatavuuden parantaminen perusterveydenhuollon kautta oireisten korkean riskin potilaiden kuvantamiseksi vähentäisi röntgenkuvauksen huonon herkkyyden aiheuttamaa viivettä. Odotusaikojen aiheuttamaa viivettä voitaisiin pyrkiä parantamaan kohdentamalla resursseja hoitopolun pullonkauloihin, kuten tietokonetomografiakuvantamiseen. Jatkuvan kehittämisen ja tulosten mittaamisen takia Suomeen olisi tärkeää laatia keuhkosyövän kansallinen hoitosuositus.Lung cancer is the second most common cancer globally and the leading cause of cancer-related deaths, with approximately 3,000 people diagnosed annually in Finland. Over the past few decades, Finland has significantly lagged behind other Nordic countries in terms of lung cancer treatment outcomes. By improving lung cancer treatment outcomes to the level of Nordic peers, Finland could save at least hundreds of life-years annually. For the prognosis of lung cancer, early and rapid diagnosis is crucial. Diagnosis can be accelerated either by developing new diagnostic methods or by improving the existing diagnostic pathway. This bachelor's thesis investigates, through a literature review, how the lung cancer diagnostic pathway could be improved in Finland. The aim of the study was to examine the current lung cancer diagnostic pathway in Finland, identify the delays occurring within it, and explore ways to reduce these delays. The diagnostic pathway was analyzed by utilizing principles of healthcare management, such as the detection of disruptions and deviations based on process standardization. In Finland, delays in the lung cancer diagnostic pathway arise from three sources: the patient, the physician, and the system. Particularly, delays related to the patient and, to some extent, the physician stem from difficulties in associating the most common symptoms of lung cancer with a serious illness. Physician delays are further caused by the poor sensitivity of X-ray imaging, which is used as a first-line investigation in primary healthcare for lung cancer diagnosis. The poor sensitivity of X-ray imaging also constitutes a systemic delay, as it is often the only available imaging modality in primary healthcare. Systemic delays are also caused by waiting times between healthcare examinations and appointments. In the continuous effort to reduce delays through ongoing improvement, it is essential to have standardized clinical guidelines for the care pathway, which are currently lacking in Finland. Delays in diagnosis could be reduced in Finland with better symptom awareness, which would encourage lung cancer patients to seek healthcare at an earlier stage and prompt physicians to refer patients for further investigations more readily. Improving the availability of computed tomography (CT) through primary healthcare for imaging symptomatic high-risk patients would reduce the delay caused by the poor sensitivity of X-ray imaging. Delays caused by waiting times could be addressed by allocating resources to bottlenecks in the care pathway, such as CT imaging. To facilitate continuous improvement and measurement of outcomes, it is crucial to establish a national lung cancer treatment guideline for Finland.Description
Supervisor
Rajala, RistoThesis advisor
Vesinurm, MärtKeywords
diagnostinen viive, hoitopolku, potilaspolku, keuhkosyöpä, Terveydenhuollon tuotantotalous
