Keep it Complex - Critical perspectives on water governance for dynamic social–hydrological systems
Loading...
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
School of Engineering |
Doctoral thesis (article-based)
| Defence date: 2022-05-13
Unless otherwise stated, all rights belong to the author. You may download, display and print this publication for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Author
Date
2022
Major/Subject
Mcode
Degree programme
Language
en
Pages
88 + app. 78
Series
Aalto University publication series DOCTORAL THESES, 62/2022
Abstract
Freshwater resources are experiencing mounting social and environmental pressures, including growing competition over resources between water users and sectors, and a rapidly changing climate. Addressing these concerns is largely an issue of governance, which is often embedded in complex socio-political contexts and compounded by hydrological complexities such as nonlinearity and uncertainty. Integrative responses that capture complexity without over-simplifications are therefore needed; nevertheless, complex problems can rarely be fully 'solved' due to multiple, often conflicting, perspectives, needs and values amongst stakeholders. In this dissertation, I explore what it means to "keep it complex" as we grapple with complex water governance challenges that often defy traditional problem-solving approaches, and involve many perspectives. The overarching aim of the dissertation is to develop critical perspectives on water governance that account for both biophysical and social complexity in social–hydrological systems. The dissertation adds theoretical depth to water governance literature through two conceptual contributions: a governance 'solutionscape', linking science, policy, practice and participation through six possible solution-types; and a resilience–governance framework, linking theories of interactive governance, social-ecological systems, and resilience. Two case studies from a small sub-catchment of the Limpopo River Basin in South Africa and the Tonle Sap Lake in Cambodia provide empirical insights in two dynamic social–hydrological systems undergoing significant environmental and social change. In the Limpopo, water governance processes and outcomes are dictated by historical commercial farming legacies, inadequate monitoring networks, and infrequent groundwater recharge. While seasonal climate forecasts could contribute to more sustainable groundwater use, their uptake is low due to a lack of credibility, poor dissemination, and farmers' traditional beliefs. Resilience-thinking reveals rigidity traps in the Tonle Sap's governing system, which undermine its resilience to ongoing social-ecological transformation caused by mounting pressures in the Mekong (e.g., hydropower dams). Both cases demonstrate how rapid, transformative institutional change may have limited practical impact if not accompanied by changes in cultural values and day-to-day actions. Navigating complexity therefore requires recognition of biophysical uncertainties, imperfect solutions, and value-laden questions related to governance. The dissertation's amalgamation of different perspectives on environmental change and complexity suggests an epistemological shift from focusing on institutional design and structure (governing complexity), towards capturing dynamic processes and relations within governance (governing in complexity), including the role of historical legacies, beliefs, and social relations in hindering or facilitating change. By doing so, more transformative ways forward may be imagined, negotiated, and enacted.Vesivarojen käyttöön vaikuttavat useat yhteiskunnalliset ja ympäristölliset muutospaineet, kuten ilmastonmuutos ja sektorien välinen kilpailu vedestä. Näihin muutoksiin vastaaminen on pääosin hallinnollinen haaste. Vesivarojen hallinnan (water governance) kannalta keskeisten poliittisten ja institutionaalisten kysymysten lisäksi hallinnassa täytyy huomioida myös hydrologiaan liittyvä vaihtelu, mikä korostaa yhdennettyjen lähestymistapojen merkitystä. Toisaalta luonteeltaan erityisen monimutkaisia ongelmia ei yleensä ole mahdollista ratkaista lopullisesti, sillä niihin kytkeytyy rinnakkaisia ja usein keskenään ristiriitaisia näkemyksiä ja tarpeita. Tässä väitöskirjassa tarkastelen vesivarojen hallintaa erityisen monimutkaisissa –siis kompleksisissa– oloissa. Keskeinen väitteeni on, että toimiva hallinta vaatii tämän kompleksisuuden huomioonottoa ("keep it complex") yksinkertaistuksien ja liian suoraviivaisten ratkaisujen sijaan. Työssä kehitetään kaksi konseptuaalista kehystä kompleksisten haasteiden tarkasteluun. Näistä ensimmäinen on niin sanottu hallinnon ratkaisumaisema (solutionscape), joka tunnistaa kuusi erilaista ratkaisutyyppiä liittyen tieteen, päätöksenteon, käytännön ja osallistamisen vuorovaikutukseen. Niin sanottu resilienssi-hallinnon kehys puolestaan tarkastelee hallinnon muutosta sosio-ekologisten systeemien, resilienssin sekä vuorovaikutteisen hallinnon teorioiden avulla. Väitöskirjaan kuuluu kaksi tapaustutkimusta: Limpopo-joen osavaluma-alue ja sen pohjaveden käyttö Etelä-Afrikassa sekä Tonle Sap -järven alue Kambodzhassa. Molemmat tapaukset ovat esimerkkejä siitä, miten toisiinsa kietoutuneet ympäristölliset ja yhteiskunnalliset muutokset haastavat vesivarojen hallintaa. Limpopon alueella maatalouden perinteiset toimintatavat sekä pohjaveden riittämätön seuranta ja epäsäännöllinen uusiutuminen vaikeuttavat kestävää pohjaveden käyttöä. Tonle Sap -järven alueella resilienssi-ajattelu auttaa paljastamaan hallintorakenteisiin liittyvää kankeutta, joka heikentää mahdollisuuksia alueen ympäristömuutoksiin vastaamiseen. Molemmat tapaustutkimukset osoittavat, miten suuretkin hallinnolliset muutokset eivät välttämättä johda merkittäviin vaikutuksiin, jos hallinnon rinnalla eivät muutu myös kulttuuriset arvot ja käytännön toimintatavat. Vesivarojen hallinnan kompleksisuuden huomioonottaminen vaatii ympäristöllisten epävarmuuksien, epätäydellisten ratkaisujen ja arvolatautuneiden kysymysten tunnistamista. Väitöskirja korostaa tarvetta ymmärtää myös itse hallintoon liittyvää dynaamisuutta, sen sijaan että painopiste olisi vain hallintorakenteissa, joilla muutosta pyritään hallitsemaan. Samalla korostuu miten eri prosessien taustat, uskomukset ja sosiaaliset suhteet vaikuttavat muutokseen ja sen toteutumismahdollisuuksiin. Tämän ymmärtäminen auttaa luomaan kokonaan uudenlaisia, transformatiivisia tapoja vastata vesivaroihin sekä niiden hallintoon liittyviin haasteisiin.Description
Defence is held on 13.5.2022 12:00 – 15:00
Zoom; https://aalto.zoom.us/j/69213129652
Supervising professor
Keskinen, Marko, Assoc. Prof., Aalto University, Department of Built Environment, FinlandThesis advisor
Lankford, Bruce, Prof., University of East Anglia, UKKeywords
water resources management, complexity, South Africa, Cambodia, vesivarojen suunnittelu ja hallinta, kompleksisuus, Etelä-Afrikka, Kambodzha
Other note
Parts
-
[Publication 1]: Fallon, A. L., Villholth, K.G., Conway, D., Lankford, B.A., Ebrahim, G.Y. (2019). Agricultural groundwater management strategies and seasonalclimate forecasting: perceptions from Mogwadi (Dendron), Limpopo, South Africa. Journal of Water and Climate Change, 10(1).
Full text in Acris/Aaltodoc: http://urn.fi/URN:NBN:fi:aalto-201904022462DOI: 10.2166/wcc.2018.042 View at publisher
-
[Publication 2]: Fallon, A. L., B. A. Lankford, and D. Weston (2021). Navigating wicked water governance in the "solutionscape" of science, policy, practice, andparticipation. Ecology and Society 26(2):37.
Full text in Acris/Aaltodoc: http://urn.fi/URN:NBN:fi:aalto-202108048215DOI: 10.5751/ES-12504-260237 View at publisher
- [Publication 3]: Fallon, A. L., Jones, R., Keskinen, M. (under review, Global Environmental Change). Bringing resilience-thinking into water governance: two illustrative case studies from South Africa and Cambodia
