Valo-ohjauksen vaikutus liikenneonnettomuuksiin Helsingissä
No Thumbnail Available
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
Helsinki University of Technology |
Diplomityö
Checking the digitized thesis and permission for publishing
Instructions for the author
Instructions for the author
Author
Date
2009
Department
Major/Subject
Liikennetekniikka
Mcode
Yhd-71
Degree programme
Language
fi
Pages
104
Series
Abstract
This thesis investigates the effect of signalization on road accidents in Helsinki. The study was done by analyzing the effect of signalization on road accident counts and types in intersections, as well as by comparing the accidents in signalized intersections to accidents in non-signalized intersections. In addition the impact of different signal operations on road safety was investigated. The major research data were the accident records covering all the road accidents in Helsinki reported by the police. Accident records compiled by the Traffic Safety Committee of Insurance Companies (VALT) were used as well. In this study the data were limited to accidents in intersections during 2000-2008. The installation of traffic signals was found to increase the safety of T-intersections. The signalization particularly increased the safety of the minor road. However, the study also implies that traffic signals are not necessarily suitable for all types of intersections. For example, the safety effect of public transport signalization varied in different environments. Accident rates were higher in signalized intersections compared to non-signalized intersections. The accident rates decreased along with the increase of the traffic volume, but the accident rate of signalized intersections increased again when the daily traffic count exceeded 50 000 vehicles. The accident rate also increased when the amount of phases of the signal operation increased. This implies that red light offences increase when the intersection capacity decreases. Rear-end collision is still the most common accident type in signalized intersections. The share of rear-end collisions in signalized intersections has not decreased since 1985. The share of rear-end collisions of isolated traffic signals was higher compared to coordinated traffic signalization. This shows that coordinated traffic signalization does not cause a lot of unpredictable situations and rear-end collisions. Furthermore, it shows that the adaptive traffic control has not solved the problem with rear-end collisions in isolated signalized intersections. The deactivation of traffic signals during night time was found to increase the road accidents particularly near the Helsinki railway station, in the area of Helsinki's rectangular street layout and in complex intersections. Non-signalized intersections in similar areas were not as dangerous during night time, proving that it is not the lack of signalization but rather the deactivation of traffic signals that increases the accident rate.Tutkimuksessa selvitettiin Helsingin liikennevalo-ohjauksen vaikutusta liikenneonnettomuuksiin. Selvitys tehtiin analysoimalla valo-ohjauksen vaikutusta onnettomuusmääriin ja -tyyppeihin sekä vertaamalla valo-ohjauksisissa ja valo-ohjauksettomissa liittymissä sattuneita onnettomuuksia. Tämän lisäksi tutkimuksessa selvitettiin eri liikennevalojen ohjaustapojen vaikutuksia turvallisuuteen. Tutkimuksen merkittävin tutkimusaineisto oli Helsingin kaupungin Kaupunkisuunnitteluviraston onnettomuusrekisteri, joka sisälsi tiedot kaikista poliisin tietoon tulleista liikenneonnettomuuksista Helsingissä. Tämän lisäksi tutkimuksessa hyödynnettiin Vakuutusyhtiöiden liikenneturvallisuustoimikunnan (VALT) onnettomuustilastoa. Tutkimuksessa onnettomuusaineistot rajattiin vuosien 2000-2008 aikana liittymissä sattuneisiin onnettomuuksiin. Tulokset osoittivat, että T-liittymien liikenneturvallisuus parani liikennevalojen rakentamisen jälkeen. Etenkin T-liittymien sivusuunnasta liittymään saapuvien ajoneuvojen liikenneturvallisuus parani liikennevalojen ansiosta. Tulokset osoittivat kuitenkin myös, että liikennevalojen asettaminen ei ole joka liittymään soveltuva ratkaisu, sillä esimerkiksi joukkoliikenteen erikoisohjausvalojen liikenneturvallisuusvaikutukset vaihtelivat eri ympäristöissä. Onnettomuusaste oli korkeampi valo-ohjauksisissa liittymissä verrattuna valo-ohjauksettomiin liittymiin. Onnettomuusasteet vähenivät liikennemäärän kasvaessa, mutta valo-ohjauksisissa liittymissä onnettomuusaste kasvoi jälleen liikennemäärän ylittäessä 50 000 ajoneuvoa arkivuorokaudessa. Valo-ohjauksen soveltumattomuutta isoihin liittymiin kuvaa myös tulos, jonka mukaan onnettomuusaste kasvoi valo-ohjauksen vaihemäärän kasvaessa. Valo-ohjauksisen liittymän välityskyvyn pienentyessä ja odotusajan pidentyessä kuljettajat ajavat herkemmin vasten punaista valoa, jolloin tapahtuu enemmän onnettomuuksia. Peräänajo on edelleen yleisin onnettomuustyyppi valo-ohjauksisissa liittymissä eikä nykyinen liikennetieto-ohjaus ole vähentänyt peräänajojen osuutta pitkällä aikavälillä. Erillisohjatuissa valoissa sattui suhteellisesti enemmän peräänajoja verrattuna yhteenkytkettyihin valoihin, tarkoittaen että yhteenkytkentä ei aiheuta kuljettajille erityisen paljon yllättäviä tilanteita ja peräänajoja, mutta myös että erillisohjauksen liikennetieto-ohjaus ei ole ratkaissut peräänajojen ongelmaa. Valo-ohjauksen poiskytkeminen yöajaksi osoittautui erittäin vaaralliseksi Helsingin Rautatientorin ympäristössä, Helsingin keskustan ruutukaava-alueella ja suurliikenteisissä liittymissä. Vastaavien alueiden valo-ohjauksettomat liittymät eivät olleet erityisen vaarallisia liittymiä yöaikana, mikä tarkoittaa että juuri valo-ohjauksen poiskytkeminen yöajaksi lisää onnettomuusriskiä.Description
Supervisor
Luttinen, TapioThesis advisor
Sane, KariKeywords
road safety, liikenneturvallisuus, trafiksäkerhet, traffic signals, liikennevalot, signalreglering, road accidents, liikenneonnettomuudet, trafikolyckor
