Measuring smartness: Mapping out smart maturity in modern commercial buildings
Loading...
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
Insinööritieteiden korkeakoulu |
Master's thesis
Unless otherwise stated, all rights belong to the author. You may download, display and print this publication for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Author
Date
2023-01-23
Department
Major/Subject
Mcode
Degree programme
Master's Programme in Real Estate Economics (REC)
Language
en
Pages
42 + 3
Series
Abstract
Smart buildings are self-regulating buildings, where operations are managed through smart sensors and meters. Smart buildings are in general more energy efficient than traditional buildings, and smart solutions can cut energy consumption by up to 30 %. Adaptability to internal and external conditions is a defining feature of the smart building concept. The purpose of the work was to measure the functionality and maturity of smart systems and their application in two Finnish shopping centres. Assessing the properties as the main research subjects was done as an alternative approach to the more commonly seen, technologically inclined existing smart research. Shopping centres are complex retail environments with heterogenous userbases, which makes them suitable for the further development and benchmarking of the evaluation methods. This master’s thesis comprises a literature survey and an empirical study. Different definitions and dimensions of smart environments were identified in the literature survey part of the work. The necessary background for the methods used in the empiric study were also mapped out. The maturity level of the shopping centres was measured in the empirical study, which consisted of smart readiness indicator assessments and interview studies. The smart readiness indicator was used in this study to assess the technical smartness of the shopping centres. The interview study was used to address those themes and attitudes not recognized by the smart readiness indicator. An estimate on the properties’ smart maturity level is achieved by combining the results from both methods. The two examined cases reach moderate levels of smart maturity. Technical fidelity in the examined properties is in general high, but user and stakeholder comprehension on the subject of smartness remains low. The maturity level of smart systems is perceived as high by the stakeholders. Knowledge on smart shopping centre end user requirements seems to be low based on the results. User comfort and convenience is however well-represented through smart building management. The need for more inclusive smart system utilisation was voiced in the interviews. More active interplay between the users, owners, and the building itself was identified as a development point. Approaching the smart building concept as dynamic and participatory compositions rather than simply technologically advanced buildings, might positively affect user satisfaction and facilitate more inclusive smart system implementation.Älykkäät rakennukset ovat itsesääteleviä rakennuksia, joiden toimintaa ohjaavat älykkäät sensorit ja mittarit. Ne ovat energiatehokkaampia kuin perinteiset rakennukset ja kiinteistöjen älyratkaisut voivat laskea sähkönkulutusta jopa 30 %. Ympäristön muutoksiin mukautuminen on yksi keskeisimmistä älykkään rakennuksen ominaisuuksista. Aikaisempi tutkimus aiheesta on painottunut tarkastelemaan älykkyyttä kokonaisten kiinteistöjen sijasta yksittäisten älyteknologioiden pohjalta. Tämän diplomityön tavoitteena oli tarkastella älykkyyden eri ulottuvuuksia ja toimintatasoa (engl. maturity) kahdessa suomalaisessa kauppakeskuksessa. Kauppakeskukset valikoituivat tutkimuksen tarkastelukohteiksi, koska ne ovat monipuolisia liiketoimintaympäristöjä, jotka haastavat arviointimenetelmien käytettävyyttä. Tämä diplomityö koostuu kirjallisuuskatsauksesta sekä empiirisestä osuudesta. Kirjallisuuskatsaus pyrki tunnistamaan kiinteistöjen älykkyyden eri määritelmät ja ulottuvuudet, sekä taustoittamaan empiirisessä osuudessa käytettyjen menetelmien toimintaa. Empiirisessä osuudessa kauppakeskuskiinteistöjen älykkyyden toimintatasoa mitattiin rakennusten älyvalmiusindikaattorin (engl. Smart readiness indicator) sekä haastattelujen avulla. Älyvalmiusindikaattoria käytettiin tässä työssä arvioimaan kauppakeskusten älykkyyttä kiinteistöjen teknisen tason kannalta. Haastattelututkimuksen avulla kartoitettiin niitä älykkyyden ulottuvuuksia ja asenteita, joita älyvalmiusindikaattori ei tunnistanut. Arvio kiinteistöjen älykkyyden toimintatasosta saadaan yhdistämällä eri menetelmien tulokset. Tarkasteltujen kiinteistöjen älyratkaisut saavuttavat tulosten perusteella tyydyttävän toimintatason. Kohteiden tekniset ratkaisut ovat pääosin korkealuokkaisia, mutta älykkyyden käsitettä ei ole käyttäjien ja sidosryhmien keskuudessa täysin sisäistetty. Kohteiden sidosryhmät mieltävät rakennusten älykkyyden kuitenkin korkeaksi. Älykkäiden kauppakeskusten käyttäjävaatimuksia ei tulosten perusteella täysin ymmärretä, mutta käyttäjien hyvinvointiin liittyvät rakennustekniset vaatimukset ovat otettu älyratkaisujen puolesta hyvin huomioon. Haastatteluissa tunnistettiin tarve kattavammalle älyratkaisujen hyödyntämiselle. Aktiivisempi vuorovaikutus käyttäjien, omistajien sekä itse rakennuksen välillä tunnistettiin mahdolliseksi kehityskohdaksi. Älyrakennusten määritteleminen niiden mukautuvuuden pohjalta teknisen tason sijaan, voisi vaikuttaa positiivisesti käyttäjätyytyväisyyteen, sekä edesauttaa älyratkaisujen kokonaisvaltaista hyödyntämistä.Description
Supervisor
Junnila, SeppoThesis advisor
Janhunen, EerikaKeywords
smart buildings, smart readiness indicator, maturity modelling, user requirements
