Development of the Concept Generation Process

dc.contributorAalto-yliopistofi
dc.contributorAalto Universityen
dc.contributor.advisorHonkala, Sauli
dc.contributor.advisorPulkkinen, Antti
dc.contributor.authorSavolainen, Mika
dc.contributor.departmentKonetekniikan osastofi
dc.contributor.schoolTeknillinen korkeakoulufi
dc.contributor.schoolHelsinki University of Technologyen
dc.contributor.supervisorEkman, Kalevi
dc.date.accessioned2020-12-05T10:28:43Z
dc.date.available2020-12-05T10:28:43Z
dc.date.issued2007
dc.description.abstractDiplomityön tavoitteena oli tutkia konseptisuunnitteluprosessia ja sen sisältämiä toimintoja. Konseptisuunnittelu on monikerroksinen prosessi ja sen aikana esiin nousevia ongelmia saattaa olla vaikeata tunnistaa. Työn tarkoituksena oli tunnistaa konseptisuunnittelun yleisimmät ongelmakohdat ja selvittää, kuinka ongelmat voidaan korjata tai poistaa kokonaan. Konseptisuunnitteluprosessin tutkimisen menetelminä käytettiin kirjallisuustutkimusta sekä haastatteluja. Nykyisen tilanteen selvittämiseksi pidettiin kaksi erillistä haastattelua. Haastattelujen tuloksia analysoimalla selvitettiin konseptisuunnittelun suurimmat ongelmakohdat. Suurimpana ongelmana konseptisuunnittelussa pidettiin perusteellisuuden puutetta. Perusteellisuuden puute johtuu epäjärjestelmällisistä työskentelytavoista ja puutteellisista resursseista konseptisuunnitteluvaiheessa. Perusteellisuuden puute johtaa moniin ongelmiin. Se vaikuttaa konseptien esitystasoon, supistaa konseptien etsintää ja aiheuttaa välinpitämättömyyttä teknologioiden verifioimisessa. Perusteellisuuden puutetta koetettiin tässä paperissa korjata luomalla ohjenuora konseptisuunnitteluun. Ohjenuora koostuu viidestä vaiheesta, jotka ovat määrittely, luominen, parantelu, validointi ja lopetus. Vaiheet sisältävät toimintoja, jotka tulee toteuttaa vaiheen loppuunsaattamiseksi. Prosessin kuvaus luo tarvittavan rakenteen ja perusteellisuuden konseptisuunnitteluun. Sopivia ideointimenetelmiä etsittiin kirjallisuudesta ja niiden käyttöä konseptisuunnittelussa suositellaan. Prosessikuvauksen tehokkuutta voidaan varsinaisesti arvioida vasta, kun kehitettyä ohjenuoraa on käytetty testiprojekteissa. Testiprojektit paljastavat prosessikuvauksen todellisen toimivuuden.fi
dc.format.extent82+43
dc.identifier.urihttps://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/94408
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:aalto-2020120553242
dc.language.isoenen
dc.programme.majorKoneensuunnitteluoppifi
dc.programme.mcodeKon-41fi
dc.rights.accesslevelclosedAccess
dc.subject.keywordconcept generationen
dc.subject.keywordkonseptisuunnittelufi
dc.subject.keywordidea generationen
dc.subject.keywordideointifi
dc.subject.keywordprocess developmenten
dc.subject.keywordprosessin kehitysfi
dc.subject.keywordconceptual DFMAen
dc.subject.keywordkonseptuaalinen DFMAfi
dc.titleDevelopment of the Concept Generation Processen
dc.titleKonseptisuunnitteluprosessin kehittäminenfi
dc.type.okmG2 Pro gradu, diplomityö
dc.type.ontasotMaster's thesisen
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.type.publicationmasterThesis
local.aalto.digiauthask
local.aalto.digifolderAalto_93189
local.aalto.idinssi33255
local.aalto.inssiarchivenr5627
local.aalto.inssilocationP1 Ark Aalto
local.aalto.openaccessno

Files