Menetelmä raskasöljyn vetykrakkauksen kemiallisen vedynkulutuksen laskemiseen

No Thumbnail Available

URL

Journal Title

Journal ISSN

Volume Title

Helsinki University of Technology | Diplomityö
Checking the digitized thesis and permission for publishing
Instructions for the author

Date

2009

Department

Major/Subject

Tehdassuunnittelu

Mcode

Kem-107

Degree programme

Language

fi

Pages

viii + 87

Series

Abstract

Tutkimuskohteena olleen pohjaöljyn vetykrakkausprosessin reaktioihin kuluvan vedyn määrää ei ole aikaisemmin selvitetty, eikä ole ollut menetelmää sen selvittämiseksi. Kemiallisen vedynkulutuksen määrä on tärkeää tietää, koska vetysyöttö on annettu suhteessa kuluneeseen vedyn määrään. Koska kulunut vedyn määrä ei ole ollut tiedossa, vetysyöttö on arvioitu yläkanttiin. Lisäksi kuluneen vedyn määrän avulla voidaan arvioida prosessin toimintakykyä. Työssä kehitettiin menetelmä, jolla lasketaan pohjaöljyn vetykrakkausprosessin kemiallinen vedynkulutus. Työn kirjallisuusosassa käsitellään pohjaöljyn vetykrakkausprosessia ja reaktoria sekä reaktorissa tapahtuvia reaktioita. Kirjallisuusosassa käsitellään myös pohjaöljyn komponentteja ja ominaisuuksia. Vedyn liukoisuudesta hiilivetyihin käsitellään teoria ja esitellään kirjallisuudesta löytyneitä tutkimustuloksia. Työn soveltavassa osassa tutkimuskohteelle muodostettiin kokonais- ja vetytase kemiallisen vedynkulutuksen selvittämiseksi. Vedyn virtausmäärä laskettiin kokonaisvirtauksista ja virtojen koostumuksista. Täsmäämällä vetytase laskettiin kulunut vedyn määrä. Kehitetyn menetelmän pohjalta tehtiin laskentatyökalu. Menetelmää sovellettiin todelliseen tilanteeseen ja havaittiin, että kemiallinen vedynkulutus oli tarkasteluajalla pienempi kuin prosessin suunnittelutaseissa käytetty. Menetelmää ja sillä laskettuja tuloksia tarkastellessa tulee ottaa huomioon, että jokaisessa virtausmittauksessa ja laboratorioanalyysissä on virhettä, jotka aiheuttavat epätarkkuutta taseisiin ja edelleen laskettuun kemialliseen vedynkulutukseen Vetytaseen kannalta oleellista on vedyn liukoisuus öljyvirtoihin. Soave-Redlich-Kwong:in ja Peng-Robinsonin tilanyhtälöillä sekä Riazin et al. kehittämällä laskentamenetelmällä kokeiltiin laskea vedyn liukoisuutta raskaisiin hiilivetyihin. Mikään edellä mainituista malleista ei toiminut tyydyttävästi malliaineena olleelle Athabascan bitumille.

Description

Supervisor

Hurme, Markku

Thesis advisor

Aittamaa, Juhani
Kunnas, Joni

Keywords

heavy oil, raskasöljy, hydrocracking process, vetykrakkausprosessi, solubility of hydrogen, vedyn liukoisuus, chemical hydrogen consumption, kemiallinen vedynkulutus

Other note

Citation