On-channel gap-fillers as a part of DVB-T -network

Abstract

Suomessa aloitettiin digi-tv-lähetykset 27.8.2001. Vuoden 2003 alussa kolmen maanpäällisen verkon peitto oli 70 % Suomen väestöstä. Verkkojen väestöpeitto on tarkoitus laajentaa 100 %:iin vuoden 2006 loppuun mennessä. Tällaisen peiton saavuttaminen vaatii runsaasti lisää pää- ja täytelähettimiä.

Analogisissa verkoissa on käytössä paljon täytelähettimiä. Näitä lähettimiä käytetään peittämään sellaisia katvealueita, jotka ovat niin pieniä, ettei varsinaista päälähetintä kannata käyttää. Analoginen täytelähetin eli alilähetin vastaanottaa päälähettimen signaalin ja lähettää sen eteenpäin eri taajuudella. DVB-T-tekniikka tuo mukanaan mahdollisuuden käyttää täytelähettimessä samaa taajuutta kuin päälähettimessä. Saman taajuuden käyttämisessä on useita etuja mutta myös uusia ongelmia. Tämän työn tarkoituksena oli tutkia, miten saman taajuuden täytelähettimiä voidaan käyttää mahdollisimman tehokkaasti DVB-T-verkon osana. Työssä tutkittiin täytelähettimien suorituskykyä sekä kentällä että laboratorio-olosuhteissa.

Mierin täytelähettimelle tehdyistä laboratoriomittauksissa ilmeni seuraavia asioita: 10 dB:n vahvistusvara on riittävä. Kaiunesto vaimentaa tilanteesta riippuen 15-28 dB ensimmäistä kaikua 1 µs:n aikaikkunassa. Ylimääräisen tulosignaalin tapauksessa lähetetyn signaalin minimisignaalikohinasuhde ilmaisussa heikkenee keskimäärin n. 4 dB. Kenttämittaukset osoittivat, että täytelähettimillä saadaan peitettyä tehokkaasti DVB-T-verkon katvealueita. Kentänvoimakkuuksissa parannusta oli isoilla alueilla yli 10 dB, ja pakettivirheet poistuvat monin paikoin kokonaan. Täytelähettimiä käyttöönotettaessa ei havaittu minimisignaalikohinasuhteen heikkenemistä vastaanotossa.