Kirjanpainajatuhoriskin arviointi maakuntakaavojen suojeluvarausten alueilla
No Thumbnail Available
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
Insinööritieteiden korkeakoulu |
Master's thesis
Author
Date
2023-08-21
Department
Major/Subject
Mcode
Degree programme
Master's Programme in Geoinformatics (GIS)
Language
fi
Pages
66+2
Series
Abstract
Ilmastonmuutoksen seurauksilla on vaikutuksia metsissä tapahtuviin häiriöihin ja häiriödynamiikkaan. Jotkin tuhohyönteiset, kuten kirjanpainaja ovat ilmastonmuutoksen hyötyjiä, kun esimerkiksi puut ja tuhohyönteiset sopeutuvat muuttuvaan ilmastoon eri tahdissa. Tästä on herännyt huoli laajempien kirjanpainajatuhojen esiintymisistä Suomen metsissä. Muualla Euroopassa kaarnakuoriaiset, pääasiasssa kirjanpainajat ovat aiheuttaneet laajoja metsätuhoja. Vuosituhannen vaihteen jälkeen myös Suomessa on esiintynyt paikallisia kirjanpainaja epidemioita. Suomessa laki metsätuhojen torjunnasta on yksi keino metsätuhojen torjumiseen. Laki velvoittaa korjaamaan metsästä hyönteistuhoriskejä aiheuttava määrä vahingoittuneita havupuita. Lakia ei sovelleta lähtökohtaisesti kaavoissa suojeluun osoitetuilla alueilla. Näillä alueilla ei velvoiteta poistamaan puita, jotka voivat aiheuttaa hyönteistuhoriskiä, eikä alueilla sovelleta korvaussäädöksiä, mikäli tuhot leviävät alueilta. Diplomityössä selvitettiin, kuinka paljon Suomessa on maakuntakaavan suojelualuevarauksien alueita, joilla ei sovelleta lakia metsätuhojen torjunnasta. Kolmen maakunnan alueelta Kymenlaaksosta, Kanta-Hämeestä ja Pirkanmaalta selvitettiin, onko kyseisillä alueilla suurempi riski kirjanpainajatuhoille, kuin viereisillä talouskäytössä olevilla metsäalueilla, joilla lakia metsätuhojen valvonnasta sovelletaan. Aineistona työssä käytettiin Suomen metsäkeskuksen avointa metsävaratietoa, Lounais-Suomen alueellisen tietopalvelun (Lounaistieto) tuottamaan tietoa maakuntakaavojen suojelualuevarauksista ja Suomen ympäristökeskuksen aineistoa luonnonsuojelulailla perustetuista luonnonsuojelualueista. Alueiden kirjanpainajatuhoriskiä selvitettiin metsikkötunnusten avulla, joita olivat metsikön kehitysluokka, pääpuulaji, kuusen tilavuus ja kuusen pohjapinta-alaa. Näistä tunnuksista johdettiin alueille erillinen kirjanpainajatuhoriskiluokitus. Maakuntakaavan suojelualuevarauksia, joilla ei sovelleta lakia metsätuhojen torjunnasta, oli yhteensä 517,5 km2, joista 192,4 km2 oli kitumaata ja 325,1 km2 metsämaata. Kymenlaaksossa, Kanta-Hämeessä ja Pirkanmaalla metsikkötunnukset ja kirjanpainajatuhoriskiluokitus antoivat viitteitä siitä, että riski kirjanpainajan aiheuttamille tuhoille on suurempi maakuntakaavan suojelualuevarausten alueilla, joilla ei sovelleta lakia metsätuhojen torjunnasta kuin ympäröivillä alueilla, joilla lakia metsätuhojen torjunnasta sovelletaan.The consequences of climate change have effects on disturbances and disturbance dynamics in forests. Some pests, such as spruce bark beetle, will benefit due to the changes in climate, when e.g. trees and pests adapt to the changing climate at different rates. This has raised concerns about the occurrence of more widespread spruce bark beetle populations in Finnish forests. In Europe, bark beetles, mainly spruce bark beetles, have caused extensive forest disturbances. Since 2000 local spruce bark beetle epidemics have also occurred in Finland. Forest Damages Prevention Act is one way to reduce the damages in forests in Finland. The act obligates to remove the number of damaged coniferous timber from the forest that causes the risk for insect damages. The act is not applicable in areas designated as protection areas under the Land Use and Building Act. In these areas, there is no obligation to remove trees that may pose a risk of insect damage, and compensation regulations are not applied in the areas if the damage spreads from these areas. In this thesis, it was found out how much there is such areas in Finland that are designated as protection in regional land use plans and where the Forest Damages Prevention Act does not apply. In the areas of three regions, Kymenlaakso, Kanta-Häme and Pirkanmaa, it was determined whether there is a greater risk of spruce bark beetle damages compared to the neighbouring forest areas in economic use, where the Forest Damages Prevention Act is applied. The source material used in this thesis were the Finnish Forestry Center's open forest resource data, the Regional Information Service in Southwest Finland (Lounaistieto) produced information on the reservation of protected areas in regional land use plans, and the Finnish Environment Agency's material on the nature reserves established by the Nature Conservation Act. The risk of spruce bark beetle damage in the forest areas was determined using forest stand variables, which were stand development class, main tree species, spruce volume, and basal area of spruce. Fr0m these variables, a separate spruce bark beetle risk classification was derived for the regions. A total of 517.5 km2 forestry land areas, of which 192.4 km2 was poorly productive forest land and 325.1 km2 was productive forest land, was designated as protection areas in regional land use plans. In all studied regions, the forest variables and the spruce bark beetle damage risk classification gave indications that the risk of damage caused by spruce bark beetle is higher in the areas designated as protection areas in regional land use plans and where the Forest Damages Prevention Act is not applied than in the surrounding areas, where the act is applied.Description
Supervisor
Tenkanen, HerikkiThesis advisor
Honkaniemi, JuhaKeywords
maakuntakaava, suojelualuevaraus, kirjanpainaja, laki metsätuhojen valvonnasta, leikkausanalyysi, Kruskal-Wallis -testi
