Verkkopalveluiden käytettävyysongelmat ja niiden luokitus

dc.contributorAalto-yliopistofi
dc.contributorAalto Universityen
dc.contributor.advisorVastamäki, Raino
dc.contributor.authorSalo, Heikki
dc.contributor.schoolSähkötekniikan korkeakoulufi
dc.contributor.supervisorHämäläinen, Jyri
dc.date.accessioned2014-03-06T08:33:25Z
dc.date.available2014-03-06T08:33:25Z
dc.date.issued2014-02-10
dc.description.abstractVerkkopalvelun käytettävyyteen vaikuttavia päätöksiä ja suunnitteluratkaisuja tehdään suunnitteluprosessin kaikissa vaiheissa. Havaitut käytettävyysongelmat ovat luonteeltaan erilaisia. Ne johtuvat eri suunnitteluvaiheiden päätöksistä ja konkretisoituvat usein johonkin näkyvään komponenttiin käyttöliittymässä. Lisäksi ne vaikuttavat käyttäjien toimintaan eri tavoin. Tässä diplomityössä verkkopalveluiden käytettävyysongelmia luokiteltiin tätä tutkimusta varten kehitetyn luokitteluviitekehyksen avulla. Luokittelu tehtiin kolmesta eri näkökulmasta, jotka olivat suunnittelutasot, käyttäjän ja verkkopalvelun välinen vuorovaikutus sekä käyttöliittymäelementit. Luokittelun tarkoituksena on ymmärtää, mihin suunnittelutasoihin ja käyttöliittymäelementteihin havaitut käytettävyysongelmat liittyvät, ja miten ne näkyvät käyttäjän ja verkkopalvelun välisessä vuorovaikutuksessa. Myös käytettävyysongelmien määriä ja vakavuusluokituksia tarkasteltiin. Käytettävyysongelmia tarkasteltiin yhtenä kokonaisuutena sekä käytettävyyden arviointimenetelmien ja eri käytettävyysasiantuntijoiden välisten erojen näkökulmasta. Luokiteltu aineisto oli poikkeuksellisen laaja; se koostui 60 käytettävyysraportista, joissa oli yhteensä 1535 yksittäistä havaittua käytettävyysongelmaa. Yleisimmin käytetty empiirinen käytettävyyden arviointimenetelmä on käytettävyystestaus. Tämän diplomityön empiirisessä osuudessa käytettävyystestauksen ja päiväkirjamenetelmän tuloksia vertailtiin toisiinsa arvioimalla kahden tunnetun palvelun, Osuuspankin verkkopankin sekä Helsingin Sanomien verkkopalvelun, käytettävyyttä. Päiväkirjamenetelmällä pyrittiin löytämään pidempiaikaisessa käytössä korostuvia käytettävyysongelmia, joita ei käytettävyystestauksella välttämättä kyetä havaitsemaan. Menetelmien havaintoja vertailtiin toisiinsa hyödyntämällä luokitteluviitekehystä. Luokittelun tuloksissa korostuivat ne suunnittelutasot, joissa suunnitellaan käyttöliittymän näkyvät komponentit. Käyttöliittymäelementtien näkökulmasta suurin osa käytettävyysongelmista liittyi navigointiin sekä lomakkeisiin. Vuorovaikutusnäkökulmasta korostuivat ne ongelmat, jotka liittyivät käyttäjien pyrkimyksiin suorittaa jokin yksittäinen toimenpide käyttöliittymällä. Arviointimenetelmien väliset erot olivat osittain melko vähäisiä, mutta tulokset viittaavat siihen, että yksittäisten asiantuntijoiden havaintojen välillä olisi eroja. Empiirisen osuuden tulokset antoivat viitteitä siitä, että päiväkirjamenetelmällä pystytään havaitsemaan sellaisia käytettävyysongelmia, joita ei käytettävyystesteissä havaita. Myös käytettävyystesteissä havaittiin käytettävyysongelmia, joita päiväkirjamenetelmällä ei havaita. Tämä merkitsee sitä, että menetelmät täydentävät hyvin toisiaan.fi
dc.description.abstractDecisions and design solutions which affect the usability of a web service are made in all stages of the design process. The observed usability problems are different in nature. They are due to the decisions made in different design phases and are often concretized in the visible components in the user interface. In addition, they affect users’ actions in different ways. In this thesis, the usability problems of web services were categorized using the classification framework which was developed for this study. The classification was based on three different perspectives which were the design levels, the user interface elements and the interaction between a user and a web service. The purpose of this classification is to understand which design levels and user interface elements the observed usability problems are related to and how they appear in the user-web service interaction. The number and severity ratings of the usability problems were also examined. At first, the classified usability problems were examined as a whole. Then the differences between usability evaluation methods and usability experts’ analyses were examined. The classified material was exceptionally large; it consisted of 60 usability reports with a total of 1535 individual usability problem observations. The most commonly used empirical usability evaluation method is usability testing. In the empirical part of this thesis the results of usability testing and a diary method were compared to each other by evaluating the usability of two well-known services, the online bank service of Osuuspankki and the web service of Helsingin Sanomat. The aim of the diary method was to find the usability problems that are particularly emphasized in long-term use. Usability testing may not be able to detect such problems. The findings of both methods were compared with each other by utilizing the classification framework. Those design levels at which the visible components of a user interface are designed were emphasized in the classification results. From the perspective of the user interface elements the majority of the findings were related to navigation and forms. From the perspective of the user-web service interaction, those problems were emphasized which related to users’ endeavour to accomplish certain individual action with the user interface. The differences between usability evaluation methods were quite small but the results suggest that there would be differences between individual usability experts’ observations. The results of the empirical part gave an indication that the diary method is able to detect usability problems which usability testing does not. Usability testing was also able to detect problems which the diary method did not. This means that the methods complement each other well.en
dc.format.extent6 + 112
dc.identifier.urihttps://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/12705
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:aalto-201403061514
dc.language.isofien
dc.locationP1fi
dc.programmeTLT - Tietoliikennetekniikkafi
dc.programme.majorTietoverkkotalousfi
dc.programme.mcodeETA3003fi
dc.rights.accesslevelclosedAccess
dc.subject.keywordusabilityen
dc.subject.keywordusability evaluationen
dc.subject.keywordusability testingen
dc.subject.keywordexpert reviewen
dc.subject.keywordusability problem classificationen
dc.subject.keywordusability problem taxonomyen
dc.subject.keyworddiary methoden
dc.subject.keywordkäytettävyysfi
dc.subject.keywordkäytettävyyden arviointifi
dc.subject.keywordkäytettävyystestausfi
dc.subject.keywordasiantuntija-arviointifi
dc.subject.keywordkäytettävyysongelmien luokittelufi
dc.subject.keywordkäytettävyysongelmien taksonomiafi
dc.subject.keywordpäiväkirjamenetelmäfi
dc.titleVerkkopalveluiden käytettävyysongelmat ja niiden luokitusfi
dc.titleThe Usability Problems of Web Services and Their Classificationen
dc.typeG2 Pro gradu, diplomityöen
dc.type.okmG2 Pro gradu, diplomityö
dc.type.ontasotDiplomityöfi
dc.type.ontasotMaster's thesisen
dc.type.publicationmasterThesis
local.aalto.digifolderAalto_90042
local.aalto.idinssi49313
local.aalto.openaccessno
Files