Infrarakentamisen hiilidioksidiekvivalenttipäästöt Suomessa

Abstract

Tämän työn tarkoituksena oli saada arvio Suomen infrarakentamisen vuotuisten hiilidioksidiekvivalenttipäästöjen (CO2e) suuruudesta. Työtä varten määriteltiin infrarakentamiseen kuuluvat osa-alueet sekä tutkittiin millaista tietoa vuotuisesta rakentamisesta ja kunnossapidosta oli saatavilla. Tutkimusmenetelmää valittaessa eri päästölaskentamenetelmiä kartoitettiin sekä arvioitiin niiden toteuttamisen mahdollisuuksia. Työn aikaisten havaintojen sekä lopputulosten pohjalta tehtiin myös pohdintaa millä tavoin päästölaskentaa tulisi toteuttaa jatkossa.

Eri päästölaskentatavoiksi valikoitui kolme menetelmää, jotka olivat rakentamis- ja kunnossapitomääriin perustuva, materiaalimenekkiin perustuva sekä investointimääriin perustuva päästölaskenta. Työn aikaisen tutkimuksen sekä saadun aineiston perusteella päästölaskenta oli mahdollista toteuttaa tarkimmin keskeisten rakentamismateriaalien menekkiin perustuen. Tällä tavoin saatiin laskettua arvio, että Suomen infrarakentamisen päästöt ovat 2210 kt CO2e vuodessa. Saatua lopputulosta voidaan pitää suuntaa antavana arviona, johtuen lähtöaineiston laadusta sekä laskennan aikana tehdyistä oletuksista. Tämän lisäksi investointimääriin perustuvasta päästölaskennasta saatiin saman suuruusluokan tuloksia, minkä johdosta tapaa voidaan pitää potentiaalisena. Investointimääriin perustuva laskenta tarvitsisi kuitenkin enemmän ja parempaa aineistoa pohjaksi, jotta tuloksia voitaisiin pitää luotettavina. Rakentamis- ja kunnossapitomääriin perustuen ei pystytty laskemaan koko Suomen infrarakentamisen päästöjä, johtuen rakentamismäärätiedon puutteista.

Työn perusteella etenkin infrarakentamisen rakentamis- ja kunnossapitomäärien tilastointia tulisi parantaa sekä yhtenäistää, jotta laskentaa olisi helpompi toteuttaa. Työn tulosten perusteella olisi myös suositeltavaa, että infrarakentamisen päästölaskenta perustuisi tulevaisuudessa materiaalimenekkiin, jotta saadaan huomioitua parhaiten kaikki erikoisrakenteet.

The purpose of this master’s thesis was to get an estimate of the annual carbon dioxide equivalent emissions (CO2e) of Finnish infrastructure construction. For the study, the sub-areas belonging to infrastructure construction were defined and available information on annual construction and maintenance was investigated. When choosing the research method, different emission calculation methods were mapped, and the possibilities of their implementation were evaluated. Based on the observations during the work and the results, consideration was also given as to how the emissions calculation should be carried out in the future.

Three methods were selected as different emission calculation methods, which were emission calculation based on construction and maintenance quantities, emission calculation based on material flow, and investment quantities. Based on the research during the work and the data obtained, it was possible to calculate the emissions most accurately based on the usage of the key construction materials. In this way an estimate was calculated that the emissions of Finnish infrastructure are 2210 kt CO2e per year. The obtained result can be regarded as an estimate, due to the quality of the source material and the assumptions made during the calculation. In addition to this, the emission calculation based on the investment quantities yielded results of the same order of magnitude, which is why the method can be considered as potential. However, a calculation based on investment quantities would need more and better data as a basis, so that the results could be considered reliable. Based on the construction and maintenance quantities, it was not possible to calculate the emissions of infrastructure construction in Finland as a whole, due to the lack of information on construction quantities.

Based on the findings in this study, the statistics of construction and maintenance figures for infrastructure construction should be improved and unified to make the calculation easier to implement. Based on the results of the work, it would also be recommended that the emission calculation of infrastructure construction should be based on material flow in the future to consider all special structures.