Determination of different metals in pulp matrix - preliminary studies on the feasibility of the pretreatment automatization for the subsequent on-line analysis with ICP
dc.contributor | Aalto-yliopisto | fi |
dc.contributor | Aalto University | en |
dc.contributor.advisor | Sillanpää, Mika | |
dc.contributor.author | Kujala, Mikko | |
dc.contributor.department | Kemian tekniikan osasto | fi |
dc.contributor.school | Teknillinen korkeakoulu | fi |
dc.contributor.school | Helsinki University of Technology | en |
dc.contributor.supervisor | Kulmala, Sakari | |
dc.date.accessioned | 2020-12-04T13:18:05Z | |
dc.date.available | 2020-12-04T13:18:05Z | |
dc.date.issued | 2000 | |
dc.description.abstract | Työn kirjallisuusosassa on tarkasteltu TCF-sellunvalkaisussa ongelmaksi muodostuneita siirtymämetalleja: näiden vuorovaikutusta sellun ja valkaisukemikaalien kanssa, pitoisuuksien kontrollointia eri menetelmin ja prosessin vesikiertojen sulkemisen vaikutusta eri spesiesten akkumuloitumiseen. Lisäksi luodaan katsaus prosessianalytiikassa yleistyviin on-line -mittausmenetelmiin keskittyen lähinnä spektrometrisiin sovelluksiin. Työn kokeellisessa osassa pyrittiin kehittämään yksinkertainen ja luotettava, on-line -mittauksiin soveltuva näytteen esikäsittelytekniikka, jolla valkaisuprosessin säädön kannalta mielenkiintoisimmat metallit saataisiin liuotettua sellumatriisista nestefaasiin ICP-mittausta varten. Liuotuksissa vertailtiin neljää erilaista kelaatinmuodostajaa ja kahta happokäsittelyä sekä tutkittiin sekoituksen sekä lämpötila- ja aikafunktion vaikutusta. Tutkittavia metalleja olivat Al, Ba, Ca, Cu, Cr, Fe, Mg, Mn, Ni, Ti ja Zn. Tutkittavia sellutyyppejä oli kolme: kaksi havusellua ja yksi koivusellu. Kokeissa havaittiin, että varsin yksinkertaisella kompleksointikäsittelyllä voitiin sellun sisältämistä metalleista liuottaa lähes täydellisesti (>95 %) ainakin Ba, Ca, Mg, Mn ja Zn. Alumiinin saannot olivat sellutyypistä riippuen 15-40 % ja raudan 40-60 %. Tutkitut näytteet sisälsivät kuparia, kromia, nikkeliä ja titaania hyvin vähän. Parhaat saannot saavutettiin miedolla happokäsittelyllä, ns. happohydrolyysillä. Materiaalikorroosio-ongelmien vuoksi tämän menetelmän soveltuvuus käytäntöön on kuitenkin vielä kyseenalainen. Kelaatinmuodostajista parhaat saannot saavutettiin fosfonihapporyhmiä sisältävällä DTPMP:lla. Optimaalinen lämpötila oli 85 °C ja kontaktiaika 15 minuuttia. Aminokarboksyylihapoilla havaittiin lisäksi korrelaatio metallien kompleksoitumisreaktion ehtotasapainovakion ja saannon välillä. DTPMP-menetelmä validoitiin määrittämällä sen lineaarisuusalue sekä toteamis- ja määritysrajat kullekin metallille. Menetelmän toistuvuus ja uusittavuus sekä häiriökestävyys erilaisille sellutyypeille olivat hyvät. | fi |
dc.format.extent | 89 | |
dc.identifier.uri | https://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/88312 | |
dc.identifier.urn | URN:NBN:fi:aalto-2020120447147 | |
dc.language.iso | fi | en |
dc.programme.major | Epäorgaaninen kemia | fi |
dc.programme.mcode | Kem-35 | fi |
dc.rights.accesslevel | closedAccess | |
dc.title | Determination of different metals in pulp matrix - preliminary studies on the feasibility of the pretreatment automatization for the subsequent on-line analysis with ICP | en |
dc.title | Metallipitoisuuksien määrittäminen valkaisumassasta - näytteen esikäsittelyn automatisointi ja plasma-atomiemissiospektrometrinen mittaus on-line -analyysiä varten | fi |
dc.type.okm | G2 Pro gradu, diplomityö | |
dc.type.ontasot | Master's thesis | en |
dc.type.ontasot | Pro gradu -tutkielma | fi |
dc.type.publication | masterThesis | |
local.aalto.digiauth | ask | |
local.aalto.digifolder | Aalto_15652 | |
local.aalto.idinssi | 15848 | |
local.aalto.openaccess | no |