Pyöräilyturvallisuus ja sen kokeminen Espoossa, Helsingissä ja Vantaalla

No Thumbnail Available

URL

Journal Title

Journal ISSN

Volume Title

Helsinki University of Technology | Diplomityö
Checking the digitized thesis and permission for publishing
Instructions for the author

Authors

Date

2006

Department

Rakennus- ja ympäristötekniikan osasto

Major/Subject

Liikennetekniikka

Mcode

Yhd-71

Degree programme

Language

fi

Pages

124

Series

Abstract

Tämä diplomityö käsittelee Espoon pyöräilyturvallisuutta ja siihen vaikuttaneita tekijöitä. Mukana tutkimuksessa ovat myös vertailukaupungit Helsinki ja Vantaa. Espoossa pyöräilyonnettomuuksia sattuu vähemmän kuin Helsingissä tai Vantaalla sekä absoluuttisesti että asukasta kohti laskettuna. Diplomityön tavoitteena oli etsiä syitä siihen. Menetelminä käytettiin kirjallisuutta, tilastoja ja pyöräilijöiden haastatteluja. Työssä tutkittiin Espoon kaupunkirakenteen sekä väestön ja liikenteen ominaisuuksien vaikutusta pyöräilyonnettomuuksien määrään. Lisäksi tarkasteltiin Espoon liikenneonnettomuuskehitystä pyöräilyn näkökulmasta. Olennaisena osana tutkimuksessa oli Espoon, Helsingin ja Vantaan vertailu, jossa tutkittiin pyöräilyonnettomuusmääriä sekä onnettomuuspaikkoja ja -tyyppejä. Lisäksi esiteltiin pyöräilyturvallisuutta parantavia toimenpideratkaisuja. Syitä pyöräilyonnettomuusmääräeroihin etsittiin myös haastattelemalla espoolaisia, helsinkiläisiä ja vantaalaisia pyöräilijöitä. Tätä kautta saatiin tietoa pyöräilijöiden käyttäytymisestä, väistämissääntöjen tuntemuksesta ja tilastojen ulkopuolelle jääneistä pyöräilyonnettomuuksista. Yksittäistä tekijää Espoon parempaan pyöräilyturvallisuuteen ei löytynyt, koska monia tekijöitä on hyvin vaikea mitata. Kaupunkirakenteellinen ero selittänee osan kaupunkien välisten pyöräilyonnettomuusmäärien eroista. Tärkein selittäjä lienee kuitenkin kattavampi yhtenäinen pyörätieverkosto. Asukasta kohti laskien verkko on Espoossa pisin ja eritasoratkaisujen lukumäärä suurin. Pyöräilyonnettomuuksia tapahtuu Espoossa liittymissä pyöräteiden jatkeilla vähemmän kuin Helsingissä tai Vantaalla. Sen sijaan enemmän sattuu onnettomuuksia liittymien välisten katuosuuksien pyöräteiden jatkeilla. Tämä johtunee osittain siitä, että pyöräteitä on enemmän johdettu ajoneuvoliikenteen väylien rinnalta etäämmälle. Myös järjestelmällinen alennettujen nopeusrajoitusten toteuttaminen ja nopeuksien hillitseminen rakentein on ollut olennainen tekijä pyöräilyturvallisuuden parantumiseen. Tienvarsihaastattelussa ilmeni, että helsinkiläiset pyöräilijät käyttävät tietoisesti etuajo-oikeuttaan hieman espoolaisia ja vantaalaisia enemmän. Pyöräilijän kannalta se on riskialtista. Väistämissäännöt tunnetaan kohtalaisesti. Erittäin huonosti tunnettiin sääntö tilanteessa, jossa pyörätien jatke on muualla kuin liittymässä. Espoossa tämä heijastunee kyseisen onnettomuustyypin yleisyyteen. Haastatelluista peräti vajaa puolet oli joutunut pyöräilyonnettomuuteen. Onnettomuuksista vain vajaa 10 % oli tullut poliisin tietoon. Noin 90 % haastatelluista piti pyöräilyä turvallisena. Turvallisimpana pidettiin Espoota. Pyöräilijät pitivät turvattomina erityisesti kohtia, jossa ei ollut rakennettua pyörätietä. Merkittävinä puutteina nähtiin myös näkemäesteet niin liittymissä, kevyen liikenteen risteyksissä kuin alikulkutunneleissa. Espoossa on tehty pitkäjänteisesti ehkäisevää liikenneturvallisuustyötä, mikä heijastuu pyöräilyonnettomuuksien kasautumakohtien puuttumisena.

Description

Supervisor

Ernvall, Timo

Thesis advisor

Saarinen, Tuomo

Keywords

Other note

Citation

Permanent link to this item

https://urn.fi/URN:NBN:fi:aalto-2020120552806

Collections

[dipl] Teknillinen korkeakoulu / TKK