The alternative models of road user charging

Abstract

Tieliikenteen hinnoittelulla tarkoitetaan, että tiekäytöstä maksetaan siitä määrätty maksu (European Commission 2001). Optimaalisessa hinnoittelussa jokainen käyttäjä maksaa kaikki aiheuttamansa kustannukset. Tällöin myös ajomatkan kustannusten hahmottaminen on helpompaa, kuin jos tienpidon kustannukset katetaan suoritteesta riippumattomilla veroilla.

Tässä tutkimuksessa muodostettiin neljä vaihtoehtoista hinnoittelumallia maanteiden tienpidon kustannusten kattamiseksi. Tutkimuksen tavoitteena ei ollut tuottaa valmiita hinnoittelumalleja ja maksuja vaan ennemminkin hahmottaa maksujen suuruusluokkaa ja kustannuksia käyttäjille sekä kartoittaa aiheeseen liittyvää tutkimustarvetta. Mallien muodostuksessa pyrittiin "aiheuttaja maksaa" -periaatteeseen.

Hinnoittelumallit olivat polttoaineveron korvamerkintä, kiinteä maksu, muuttuva maksu ja kaksiosainen maksu. Maksut porrastettiin käyttäen kaikkia tai osaa seuraavista tekijöistä: ajoneuvoluokka, tieluokka ja alue. Muista malleista kuin polttoaineveronkorvamerkinnästä muodostettiin vähintään kaksi vaihtoehtoista maksua, jotka perustuivat Suomen kohdentamismenetelmään ja Vinjettidirektiivin kohdentamismenetelmään.

Polttoaineveron korvamerkintä osoittautui kalliiksi maksuksi kustannuksiltaan eri käyttäjäryhmille, mutta sen keräyskustannukset taas edullisiksi. Kiinteässä tienkäyttömaksussa raskaan liikenteen maksut osoittautuvat joko liian kalliiksi tai edulliseksi kohdentamismenetelmästä riippuen.

Muuttuvassa maksussa kilometrimaksuksi henkilöautoille muodostui 0,02-0,03 euroa kilometriltä ja raskaalle liikenteelle 0,02-0,26 euroa kilometriltä tieluokasta ja alueesta riippuen. Kaksiosainen maksu on muuttuvaa maksua edullisempi paljon ajaville, mutta kalliimpi vähän ajaville.

Muodostetuista malleista hahmottuvat tienkäyttömaksujen suuruusluokat ja niiden kustannukset käyttäjille. Kaikkia malleja ei saatu muodostettua "aiheuttaja maksaa" -periaatteen mukaisesti, mutta se on korjattavissa kohdentamismenetelmien ja mallien jatkotutkimuksella ja kehityksellä. Potentiaalisimmiksi malleiksi osoittautuivat muuttuva- ja kaksiosainen tienkäyttömaksu.