Legal and Policy Framework for Power Transmission and Wind Power Generation in Finland

Loading...
Thumbnail Image

URL

Journal Title

Journal ISSN

Volume Title

School of Engineering | D4 Julkaistu kehittämis- tai tutkimusraportti tai -selvitys

Date

2018

Major/Subject

Mcode

Degree programme

Language

en

Pages

89

Series

Aalto University publication series SCIENCE + TECHNOLOGY, 2/2018

Abstract

Pursuant to the Electricity Market Act (588/2013), the transmission system operator (TSO) is responsible for developing and maintaining the transmission network in Finland. The TSO with system responsibility is also responsible for the functioning and reliability of the power system.The TSO should develop the network according to its customers' reasonable needs and to guarantee the efficient functioning of the network and the preconditions for efficiently functioning electricity markets. The connection cables are the responsibility of wind farm developers. The wind farm developer has to negotiate with the TSO in the early stages of the project in relation to the connection. The details of the connection are agreed in the Connection Agreement. The wind power developer bears the costs resulting from the construction of its own cables and facilities. If additional structures or equipment are needed to enable the connection, the connectee is responsible for covering the costs of the construction. The costs of the transmission network operation are borne by the TSO of which economic regulation is based on a rate-of-return model. For the grid infrastructure, several authorisations can be required. The process is slightly different in the territorial waters and in the Exclusive Economic Zone of Finland. In the case of maritime cables, the permit under the Water Act (587/2011) usually regulates the project in a comprehensive way in both territorial waters and the EEZ. In general, there is no concentration effect for the authorization process in general.Currently, there are no specific political strategies regarding offshore transmission or offshore wind power. However, there is a general wind power target of 6 TWh by 2020 and 9 TWh by 2025. The current Government Program and the Energy and Climate Strategy for 2030 sets general targets for renewable energy deployment. The reserved quota of the current wind power support system has been used in full, and does not offer support to new projects. A new technology-neutral operating aid for renewable energy in the form of a tendering process is planned to be put in place. The tenders will be arranged in 2018­–2020. The authorization procedure of offshore wind power differs in territorial waters and in the Finnish EEZ. In territorial waters the following assessments and permits could be needed: land use planning, the EIA process, Natura Assessment, building permit, environmental permit, water permit and aviation obstacle permit. In the EEZ, an EIA process, a water permit, and an environmental permit can be required. Additionally, a consent form the Council of State could be needed. Non-binding maritime spatial plans will be drafted for the Finnish EEZ by the end of March 2021.The developer generally bears the costs for the planning, the assessments, and the permit procedure. If any of the required permits are not granted or the spatial plan required in territorial waters is not accepted, this could ultimately lead to a total loss of investment.

Sähkömarkkinalain (588/2013) mukaan verkonhaltijan tulee kehittää ja ylläpitää Suomen sähköverkkoa. Järjestelmävastaava kantaverkonhaltija vastaa lisäksi sähköjärjestelmän teknisestä toimivuudesta ja käyttövarmuudesta. Kantaverkonhaltijan tulisi kehittää verkkoaan sen käyttäjien kohtuullisten tarpeiden mukaisesti sekä varmistaa verkon toiminnan tehokkuus ja turvata edellytykset tehokkaasti toimiville sähkömarkkinoille. Liittymisjohdot ovat tuulivoimapuiston rakennuttajan vastuulla. Tuulivoimapuiston rakennuttajan tulee neuvotella verkonhaltijan kanssa verkkoon liittymisestä hankkeen alkuvaiheessa. Liitynnän yksityiskohdat sovitaan liittymissopimuksella. Tuulivoiman rakennuttaja vastaa kustannuksista, jotka liittyvät sen rakennelmiin ja johtoihin. Jos verkkoon liittyminen edellyttää uusia rakenteita tai laitteistoa, liittyjä vastaa rakentamisen kustannuksista. Verkonhaltija vastaa sähköverkkotoiminnan kustannuksista. Kantaverkonhaltijan taloudellinen sääntely perustuu Energiaviraston laatimaan valvontamenetelmiin, joiden lähtökohtana on kohtuullisen tuoton valvonta. Sähkön siirtojohtoihin sovellettava lupamenettely on erilainen Suomen aluevesillä ja talousvyöhykkeellä. Merikaapeleiden osalta vesilain (587/2011) mukainen lupa sääntelee hanketta kattavasti sekä aluevesillä että talousvyöhykkeen alueella. Tällä hetkellä lupia ei yleisesti käsitellä keskitetysti (ns. yhden luukun periaate), vaan luvat haetaan erikseen toimivaltaisilta viranomaisilta. Suomi ei ole erikseen asettanut tavoitteita tai suunnitelmia merialueiden sähkönsiirtoon tai merituulivoimaan liittyen. Tuulivoimatuotannolle on asetettu tavoitteeksi 6 TWh vuoteen 2020 mennessä ja 9 TWh vuoteen 2025 mennessä. Nykyinen hallitusohjelma ja kansallinen energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 asettavat yleiset tavoitteet uusiutuvalle energialle. Nykyisen tuulivoiman tuotantotukijärjestelmän kokonaiskapasiteetti on käytetty kokonaisuudessaan, eikä uusia hankkeita enää hyväksytä järjestelmään. Uusi teknologianeutraali tuotantotukijärjestelmä, joka perustuu tarjouskilpailuun, on tarkoitus toteuttaa vuosina 2018–2020. Merituulipuiston lupamenettely on erilainen riippuen siitä, sijoittuuko tuulipuisto aluevesille vai Suomen talousvyöhykkeelle. Aluevesillä seuraavat luvat ja arvioinnit voivat tulla sovellettaviksi hankkeeseen: kaavoitus, ympäristövaikutusten arviointi, Natura-arviointi, rakennuslupa, ympäristölupa, vesilupa sekä lentoestelupa. Talousvyöhykkeellä sovellettavaksi voivat tulla ympäristövaikutusten arviointi, vesilupa ja ympäristölupa. Lisäksi toiminta talousvyöhykkeellä voi vaatia valtioneuvoston suostumuksen (hyödyntämisoikeus). Oikeudellisesti sitomattomat merialuesuunnitelmat laaditaan Suomen talousvyöhykkeelle maaliskuuhun 2021 mennessä. Rakennuttaja yleensä kantaa suunnittelun, arviointien ja lupamenettelyiden kulut. Jos jotain vaadittavista luvista ei myönnetä tai kaavaa aluevesillä ei hyväksytä, tehdyt investoinnit voivat mennä hukkaan.

Description

Keywords

offshore wind power, transmission, energy production, permitting, merituulivoima, sähkönsiirto, energian tuotanto, luvitus

Other note

Citation