Markkinahinnan muodostaminen sähkömarkkinoiden ääritilanteessa

No Thumbnail Available

URL

Journal Title

Journal ISSN

Volume Title

Helsinki University of Technology | Diplomityö
Checking the digitized thesis and permission for publishing
Instructions for the author

Authors

Date

2001

Department

Konetekniikan osasto

Major/Subject

Energiatalous ja voimalaitostekniikka

Mcode

Ene-59

Degree programme

Language

fi

Pages

79

Series

Abstract

Sähkömarkkinoiden vapauduttua markkinamekanismi on muuttunut pitkistä tukkusopimuksista kilpailtuihin markkinoihin. Avoimilla markkinoilla sähkön hinta muodostuu markkinatilanteen mukaan. Tämän vuoksi sähkön hinnanmuodostusmekanismin on toimittava kaikissa tilanteissa. Nord Poolin muodostama sähkön systeemihinta toimii myös referenssihintana finanssimarkkinoille, minkä vuoksi markkinoiden toimintaedellytyksenä on luotettava systeemihinta. Sähkön systeemihinta on luotettava referenssihinta normaaleissa tilanteissa. Kuitenkin ääritilanteiden systeemihinnan poikkeamat aluehintoihin verrattaessa ovat antaneet aihetta tutkia vaihtoehtoisia hinnanmuodostusmekanismeja. Nykyisellä laskentamallilla systeemihinta saadaan tuntikeskiarvona. Vaihtoehtoisissa laskentamenetelmissä hinta muodostetaan huomioimalla joko osto- tai osto- ja myyntivolyymit eri alueilla. Näillä eri menetelmillä saadaan systeemihinta lähemmäksi todellisia sähkön hintoja kaikissa tilanteissa. Tässä työssä tavoitteena on ollut tutkia markkinoiden käyttäytymistä ääritilanteissa, jolloin sähkön hinta on kohonnut poikkeuksellisen korkealle tasolle. Ääritilanteen syntymiseen vaikuttavia tekijöitä ovat lämpötilan äkillinen lasku sekä häiriöt tuotanto- tai siirtokapasiteeteissa. Syntyneissä ääritilanteissa on kyse ollut aina ilman äkillisestä kylmenemisestä ja tässä tilanteessa riittämättömästä siirtokapasiteetista. Siirtoverkon kyky siirtää sähköä on merkittävä tekijä pohjoismaisella sähkömarkkina-alueella, johtuen tuotannon keskittymisestä Norjan ja Ruotsin vesivoimaan. Sillä tuotetaan noin puolet Pohjoismaiden sähköntuotannosta. Vesivoimatuotannon suuret vuosivaihtelut kuivan ja sateisen vuoden välillä sekä sähkön hintojen nousu ovat lisänneet keskustelua kapasiteetti-investoinneista. Työssä on tarkasteltu huippukapasiteetti-investointeja kaasuturbiineihin. Laskelmien perusteella voidaan todeta, että investoinnit huippuvoimaan eivät vielä ole kannattavia. Yksittäiset huipputunnit vuodessa eivät riitä kattamaan syntyviä investointikustannuksia. Hintojen tulisi kohota nykyisestä tasosta myös huipputunneilla. Ääritilanteessa voi nykyisellä hinnanmuodostusmekanismilla syntyä tilanne, jossa markkinoille lähetettävät osto- ja myyntikäyrät eivät kohtaa. Tällöin käytössä on kaksivaiheinen menettely, ensin nostetaan kattohinta ja toisessa vaiheessa leikataan ostotarjouksia niin kauan kunnes käyrät kohtaavat. Muita mahdollisia tapoja ovat hinnanmuodostus elbas-markkinoilta tai toisen kaupankäyntikierroksen järjestäminen. Nykyisissä ääritilanteissa on selviydytty nostamalla kattohintaa, eikä ostotarjouksia ole tarvittu leikata. Jälkimmäisen vaiheen ongelmana nähdään kaikkien osapuolien energiatarpeen tyydyttäminen. Kahdessa muussa vaihtoehdossa ongelmat liittyvät mekanismin luotettavuuteen tai teknisiin rajoitteisiin.

Description

Supervisor

Pirilä, Pekka

Thesis advisor

Höysniemi, Kaarlo

Keywords

Other note

Citation

Permanent link to this item

https://urn.fi/URN:NBN:fi:aalto-2020120448242

Collections

[dipl] Teknillinen korkeakoulu / TKK