Performing false hope: Ethical outcomes of fictitious pharmaceutical advertising as a public art intervention

Loading...
Thumbnail Image

URL

Journal Title

Journal ISSN

Volume Title

School of Arts, Design and Architecture | Doctoral thesis (monograph) | Defence date: 2019-04-26

Date

2019

Major/Subject

Mcode

Degree programme

Language

en

Pages

255

Series

Aalto University publication series DOCTORAL DISSERTATIONS, 57/2019

Abstract

This dissertation examines the dialogical outcomes and ethical issues that emerged from Finnexia®, the primary artistic production of this research. The Finnexia production consisted of a multimedia advertisement campaign for a (fictitious) medication that helps people learn the Finnish language. Finnexia was presented as a performance intervention in the Helsinki Railway Station over the course of three days, in 2012. The performance intended to generate a space for public dialogue about the experience of the foreigner in Finland and the process of learning the Finnish language. As a secondary goal, Finnexia aimed to present a satirical critique of overmedicalization and the proliferation of pill-based treatments for human ailments. Public art interventions often employ audience participation and dialogical frameworks to encourage open discussion about social and political issues. The dissertation problematizes the approach of framing public performance art as fictitious, satirical pharmaceutical advertising. It describes and analyzes the unexpected emotional, ethical, and legal issues that arose from the response of audience members, performers, and Finnish organizations. The dissertation addresses the following questions, based on the outcomes of the Finnexia artistic production: What is the relationship between artistic decisions and ethical outcomes in public performance? What is the responsibility of the artist in public art interventions, and in artistic research? What can be learned from the dialogues, and from the unexpected outcomes of theperformance? The research was carried out within the framework of artistic research, which focuses on art practice as the primary form of knowledge creation. In this context, the research employed methods of performance art intervention, pharmaceutical advertising, and ethnography. The dissertation draws from theoretical concepts and literature in the areas of performance, socially engaged art, culture jamming, interventionist art, public pedagogy, and Bakhtin’s theories of dialogue, answerability, and unfinalizability. Through an interplay of ideas from various theorists, the literature also explores ethics in relation to art practice and artistic research. The thesis examines the ethical and legal consequences of generating false hope in the public eye. In this case, ‘false hope’ refers to the scenario in which some audience members expressed a growing sense of belief in the existence of Finnexia. The dissertation reveals the paradoxes, insights, and potential risks that may arisethrough artistic interventions in public space. The text also examines the perceived successes and failures of the Finnexia performance, in terms of its dialogical outcomes, and through the interactions with audience members throughout and after the performance. The thesis proposes that artists and artist-researchers might reach for a balance between pragmatism and radicality, through dialogical and self-reflective methods. Alongside this, it emphasizes the importance of preserving the original intent of an artwork in the midst of ethical negotiations.

Väitöskirjassa tutkitaan dialogisia yllätyksiä ja eettisiä ongelmia, jotka syntyvät tätä tutkimusta varten alun perin tehdyn taiteellisen Finnexia®-tuotannon seurauksena. Finnexia-tuotanto oli (fiktiivisen) suomen kielen oppimista helpottavan lääkkeen multimediamainoskampanja. Finnexiaa markkinoitiin Helsingin rautatieasemalla suorituskykyä parantavana valmisteena kolmen päivän ajan vuonna 2012. Performanssin tarkoituksena oli luoda tilaisuus avoimelle dialogille ulkomaalaisten kokemuksista Suomessa ja suomen kielen oppimisprosessista. Toissijaisena tavoitteena Finnexian avulla pyrittiin esittämään satiirista kritiikkiä yletöntä medikalisaatiota ja ihmisen erilaisten vaivojen pilleripohjaista hoitoa kohtaan. Julkisissa taideinterventioissa hyödynnetään usein yleisön mukaanottoa ja vuorovaikutteisia puitteita, joiden avulla rohkaistaan avoimeen keskusteluun yhteiskunnallisista ja poliittisista asioista. Väitöskirjassa paneudutaan fiktiivisen, satiirisen lääkemainonnan muotoon puettuun julkisen performanssin hyödyntämisen problematiikkaan. Siinä kuvataan ja analysoidaan odottamattomia emotionaalisia, eettisiä ja oikeudellisia ongelmia, joita nousi esiin yleisön, esiintyjien ja suomalaisten organisaatioiden reaktioissa. Väitöskirjassa pohditaan seuraavia Finnexia-produktion seurausten herättämiä kysymyksiä: Millainen on taiteellisten ratkaisujen ja eettisten seurausten välinen suhde? Millainen on taitelijan vastuu julkisissa taideinterventioissa ja taiteellisessa tutkimuksessa? Mitä käydyistä vuoropuheluista ja performanssin odottamattomista seurauksista voidaan oppia? Tutkimus toteutettiin taiteellisen tutkimuksen kehyksessä, joka keskittyy taiteenharjoittamiseen tiedon synnyttämisen ensisijaisena muotona. Tässä kontekstissa tutkimus hyödynsi performanssitaiteen interventioiden, lääkemarkkinoinnin ja etnografian menetelmiä. Väitöskirja pohjautuu performanssitaiteen, yhteiskunnallisesti kantaa ottavan taiteen, kulttuurihäirinnän, interventiotaiteen, ja julkisen pedagogiikan teoreettisille käsitteille ja kirjallisuudelle sekä Bahtinin dialogia, vastuullisuutta (answerability) ja määrittelemättömyyttä (unfinalizability) käsitteleville teorioille. Eri teoreetikkojen ajatusten vuorovaikutuksen kautta kirjallisuus käsittelee myös taiteenharjoittamisen ja taiteentutkimuksen etiikkaa. Tutkimuksessa tarkastellaan valheellisen toivon julkisen herättämisen eettisiä ja oikeudellisia seurauksia. Tässä tapauksessa ”valheellinen toivo” viittaa skenaarioon, jossa jotkut yleisöstä vaikuttivat ottavan Finnexian® hyvinkin tosissaan. Väitöskirja nostaa esiin paradokseja, oivalluksia ja potentiaalisia riskejä, joita saattaa syntyä, kun taiteellisia interventioita toteutetaan julkisessa tilassa. Tutkimuksessa pohditaan myös Finnexia-performanssin onnistuneita ja epäonnistuneita puolia dialogisten seurausten sekä yleisön edustajien kanssa performanssin aikana ja sen jälkeen käydyn vuorovaikutuksen pohjalta. Opinnäytetyössä esitetään, että taiteilijoiden ja taiteilija-tutkijoiden voisi olla mahdollista löytää tasapaino pragmaattisuuden ja radikaalisuden välille dialogisten ja itsereflektion menetelmien avulla. Tämän ohella väitöskirjassa korostetaan taideteoksen alkuperäisen tarkoituksen säilyttämisen tärkeyttä samalla, kun eettiset seikat otetaan huomioon.

Description

Supervising professor

Tavin, Kevin, Prof., Aalto University, Department of Arts, Finland

Thesis advisor

Koski, Kaisu, Dr., University of Tampere, Finland
Tavin, Kevin, Prof., Aalto University, Department of Arts, Finland
Rajanti, Taina, Dr., Aalto University, Department of Arts, Finland

Keywords

performance art, ethics, satire, pharmaceuticals, advertising, medicalization, art interventions, public dialogue, language learning, Finnish culture, performanssitaide, etiikka, satiiri, mainonta, lääketiede, lääketieteellinen hoito, taiteen interventiot, julkinen vuoropuhelu, kieltenoppiminen, suomalainen kulttuuri

Other note

Citation