Telakan materiaalin seuranta

No Thumbnail Available

URL

Journal Title

Journal ISSN

Volume Title

Insinööritieteiden korkeakoulu | Master's thesis

Date

2024-05-20

Department

Major/Subject

Mechanical Engineering

Mcode

Degree programme

Master's Programme in Mechanical Engineering (MEC)

Language

fi

Pages

72+26

Series

Abstract

Laivanrakennuksessa 70-80 % materiaalista tulee toimitusketjusta. Meriteol-lisuudessa hallittavat materiaalivirrat ovat suuria ja toimitusketjut venyvät monitasoiksi. Telakalla syntyy merkittäviä määriä hukkamateriaalia ja materiaalihävikkiä, jotka molemmat aiheuttavat ylimääräisiä kustannuksia ja työajan hukkaa. Tässä työssä tutkittiin, mitä ongelmia telakkaympäristössä on materiaalin kanssa, mikä seurantajärjestelmä sopisi juuri tietylle telakalle ja mitä hyötyjä seurantajärjestelmästä olisi. Työssä pyrittiin selvittämään, mitä materiaalia telakalla olisi kustannustehokasta seurata, mutta tiedon epäluotettavuuden ja haastatteluiden perusteella lähtökohtaisesti kaikkea materiaalia olisi seurattava. Työssä käytettiin kvalitatiivisia ja kvantitatiivisia metodeja kartoittamaan telakan logistiikan nykytilannetta, löytämään materiaalivirtojen ongelmakohtia, laskemaan seurannan parantamisen hyötyjä ja mittaamaan RFID:n toimivuutta telakkaympäristössä. Kvalitatiivisia metodeja olivat osallistuva tarkkailu ja puoliksi suunnitellut haastattelut, joilla selvitettiin mistä seuranta kan-nattaisi aloittaa ja kysyttiin mielipidettä parhaiksi nähtyihin seurannan mahdollistaviin apuvälineisiin. Kvantitatiivisessa osuudessa tutkittiin nykyisen tietokannan ongelmia seurattavan materiaalin määrityksessä. Lisäksi tuotiin ilmi mahdollinen säästö, jos seurantajärjestelmän arvioidut hyödyt toteutuisivat ja esiteltiin RFID-tagien ja käsipäätteen kanssa tehdyt testaukset ja mittaukset. Lopputulemana ehdotetaan seurantajärjestelmän toteuttamista jokaiseen materiaalin kiinnitettävällä QR-koodilla ja RFID-tagin kiinnittämistä keräilyssä käytettäviin eurolavoihin. Näiden käyttö olisi perusteltua, jotta materiaalin tunnistus parantuisi, keräilyt olisivat etsittävissä telakan alueella ja luotettavaa tietoa olisi saatavilla seuraaviin projekteihin, joista säästöä voisi syntyä. Kahta prosessia ehdotetaan parannettavaksi, jotta apuvälineet saadaan käyttöön. Nämä kaksi prosessia olisivat seurantaprosessi, johon on lisätty kohdat, mitkä suoritettaisiin apuvälineillä ja toisena palautusprosessi, jotta syntyneestä materiaalihukasta saataisiin enemmän tietoa.

Inom skeppsbyggnad kommer uppskattningsvis 70 till 80 % av materialet till fartyget från leveranskedjan. Materialflödena som ska kontrolleras är stora och leveranskedjorna innehåller många vertikala och horisontella nivåer ur varvets synvinkel. Utöver detta genereras betydande mängder materialavfall och material har saknats eller förlorats under åren vid skeppsvarv. Både avfall och saknat material har skapat överkostnader och förlust av arbetstid. Problem med materialet vid skeppsvarvsmiljö undersöks i denna avhandling. Fokus ligger på vilka fördelar spårning av materialen kan ge skeppsvarv och vilket spårningssystem som skulle passa varvet bäst. Forskningen syftade till att ta reda på vilket av materialen på varvet som skulle vara kostnadseffek-tivt att spåra men utifrån informationens opålitlighet och de semistrukturerade intervjuerna borde i princip allt material spåras. I denna avhandling har kvalitativa och kvantitativa forskningsmetoder använts. Båda användes för att kartlägga den nuvarande situationen för logistikavdelning, problemområden med materialflöden, beräkna fördelarna med att förbättra spårningen och mäta funktionaliteten hos RFID i varvsmiljön. Kvalitativa metoder var deltagarobservation och semistrukturerade intervjuer, som användes för att ta reda på var spårningen skulle startas och för att be om åsikter för de valda verktygen i spårningssystemet. I den kvantitativa delen förklaras problemen med den nuvarande databasen för att välja vilka material som ska spåras, systemets besparingar om det implementeras uppskattas och testresultat av RFID mellan taggen och handterminalen visas. Som ett resultat görs ett förslag om att implementera QR-koder för varje material och RFID-taggar på europallar som används vid insamlingen. Användningen av dessa skulle vara motiverad för att förbättra identifieringen av materialet, samlingarna skulle bli lättare att hitta på varvet och tillförlitlig information skulle samlas in för det framtida projektet, där besparingar för skeppsvarv skulle ske. Två processer har förbättrats för att möjliggöra de valda verktygen. Dessa två processer är spårningsprocess och omvänd logistikprocess, både för att hjälpa till med identifiering av material och för att få bättre överblick över avfallet som genereras på varvet.

In shipbuilding, an estimated 70 to 80 % of the material for the ship comes from the supply chain. The material flows to be controlled are large and the supply chains contain many vertical and horizontal levels from the shipyard’s point of view. In addition to this, significant amounts of material waste are generated, and materials have been missing or lost over the years at shipyard. Both waste and missing material has created excess cost and loss of working time. Problems with the material in the shipyard’s environment are investigated in this thesis. The focus point is on what benefits tracking the materials could bring to a shipyard and which tracking system would suit the shipyard best. The research aimed to find out which of the materials at the shipyard would be cost-effective to track but based on the unreliability of the information and the semi-structured interviews, basically all material should be tracked. Qualitive and quantitative research methods were used in this thesis. Both were used to map the current situation of the logistics department, problem areas of material flows, calculate the benefits of improving tracking and measure the functionality of RFID in the shipyard environment. Qualitive methods were participant observation and semi-structured interviews, which were used to find out where the tracking should be started and to ask the opinion for the chosen tools of tracking system. In the quantitative part, the problems with the current database for selecting which materials should be tracked are explained, the savings of the system if implemented are estimated and testing results of RFID between the tag and handheld terminal are showed. As a result, a proposition to implement QR-codes for each material and RFID tags to euro pallets used in collection is made. The use of these would be justified to improve the identification of the material, the collections would be easier to find in the shipyard and reliable information would be collected for the future project, where savings would occur. Two processes are improved to enable the chosen tools. These two processes are tracking process and reverse logistics process, both to help with identification of materials and to get better view of the waste generated in the shipyard.

Description

Supervisor

Kuosmanen, Petri

Thesis advisor

Hakola, Miia

Keywords

logistiikka, materiaalin seuranta, laivanrakennus, RFID

Other note

Citation