Hankelähtöinen kaavakehitys - integroitu suunnitteluprosessi ja -ohjaus

Thumbnail Image

URL

Journal Title

Journal ISSN

Volume Title

School of Engineering | Master's thesis
Checking the digitized thesis and permission for publishing
Instructions for the author

Authors

Pesic, Aleksa

Date

2010

Department

Rakenne- ja rakennustuotantotekniikan laitos

Major/Subject

Rakentamistalous

Mcode

Rak-63

Degree programme

Language

fi

Pages

vii + 93

Series

Abstract

The aim of this research was to identify critical problems in the traditional planning development design process - and thereby critical problems in project-based planning development, which aims to fulfil all parties' interests - and to offer evolutional propositions for resolving these critical problems. The subject matter of this research was approached from process theory's point of view, in accordance with construction-economical design management procedures, customer- and partnership-based involvement as well as value yield outlook, alongside with the review of resolutions to challenges imposed by climate change for developmental residential areas. The research was cropped to deal with nature and integration of processes that precede detailed site design and implementation of construction projects. For achieving the constituted objective of this research, two research problems were formed, to which answers were obtained in the results. Questions dealt with matters about what are the most critical problems in the planning development design process and its management, in 4P operational environment comprised of various interests, and what are the evolutional propositions needed for resolving these critical problems? The theoretical part of the research was created by reviewing international and domestic literature concerning areal planning, project development, public-private partnerships and design integration. After the literary review, the empirical part of the research was formed by presenting and analyzing selected case studies as well as semi-structured interviews targeted to areal and planning development professionals. As the by-product of carried out research work, the study could present in it's results the definitions for forms of public-private cooperation - which in this study were differentiated by land-ownership or the characteristics of the process, to municipality-driven planning process, partnership-planning and project-based planning development. The results showed that the current practice of regional development process is fundamentally incorrectly set, and is by nature unable to meet the basic objectives of processes, which are continuous data transfer and yielding value for the parties included. The most critical problems in planning development design process and management were identified as three clearly separate factors: the process is not continuous, the process is limiting, and the overall process is not managed. For resolving the identified problems, the research offers two evolutional propositions in its results. Firstly the continuity and the interest-based approach of the process must be ensured. As the starting point of the integrated overall process, the managed project development process is active - generating substance, information and design solutions - and the planning process passive, acting as a medium for official regulation and approval. Secondly the research suggests forming a design management team, which function is to manage the workflow of project-based planning development by utilizing all the process management points of views needed to accomplish the objective. Based on the results from the research, a practical process model for an integrated and managed project-based planning development process was formed. Compared to the traditional regional development process, the identified integrated process originates from reversed settings. Project-based planning development process focuses from all parties' interests and the requirements pieced by them, and progresses under systematic and comprehensive design management.

Tutkimuksen tavoitteena oli tunnistaa perinteisen kaavakehityksen mukaisen suunnitteluprosessin kriittiset ongelmakohdat - ja tätä kautta kaikkien osapuolien intressien täyttymisen mahdollistavan hankelähtöisen kaavakehitysprosessin ongelmakohdat - sekä tarjota kehitysehdotuksia näiden ongelmakohtien poistamiseksi. Tutkimuksen aihetta lähestyttiin prosessiajattelun mukaisten rakentamistaloudellisien suunnittelunohjausmenetelmien, yhteistyö- ja asiakaslähtöisen osallistamisen sekä arvontuoton näkökulmista, käsitellen taustalla ilmastonmuutoksen asettamien haasteiden ratkaisua asuinaluehankkeiden kehityksessä. Tutkimus rajattiin käsittelemään rakennushankkeen toteutussuunnittelua ja toteutusta edeltävien prosessien luonnetta ja integraatiota. Tutkimukselle asetetun tavoitteen saavuttamiseksi muodostettiin kaksi tutkimuskysymystä, joihin tutkimuksen tuloksissa vastattiin. Vastaukset haettiin kysymyksiin siitä, mitkä ovat kriittisimmät ongelmakohdat kaavakehityksen suunnitteluprosessissa ja -ohjauksessa monien intressien muodostamassa 4P-toimintaympäristössä, sekä mitä kehitystoimenpiteitä tarvitaan näiden ongelmakohtien poistamiseksi? Tutkimuksen teoreettinen osio luotiin aluesuunnittelua, hankekehitystä, julkis-yksityistä yhteistyötä sekä suunnitteluintegraatiota käsittelevän kansainvälisen ja kotimaisen kirjallisuuden avulla. Kirjallisuuskatsauksen jälkeen tuleva tutkimuksen empiirinen osio muodostettiin valittujen tapaustutkimusten esittelystä ja analysoinnista sekä valituille alue- ja kaavakehityksen ammattilaisille suunnatuista puolistrukturoiduista haastatteluista. Tutkimuksen tuloksissa voitiin, tehdyn tutkimustyön sivutuotteena, esittää julkis-yksityisten yhteistyömuotojen määritelmät, jotka erotettiin toisistaan maanomistajuuden tai prosessiominaisuuksien mukaan kuntavetoiseen kaavoitusprosessiin, kumppanuuskaavoitukseen ja hankelähtöiseen kaavakehitykseen. Tutkimuksen tuloksena selvisi, että nykykäytännön mukainen aluekehitysprosessi on perustavanlaatuisella tavalla väärin asetettu, ja jo luonteeltaan kyvytön täyttämään prosesseille lähtökohtaisesti asetettuja tavoitteita, joita ovat katkeamaton tiedonsiirto sekä osapuolille tuotettu arvo. Kaavakehityksen suunnitteluprosessin ja -ohjauksen kriittisimmiksi ongelmakohdiksi tunnistettiin kolme selkeästi erillistä seikkaa: prosessi ei ole jatkuva, prosessi on rajoittava, kokonaisprosessi ei ole ohjattu. Tunnistettujen ongelmakohtien poistamiseksi tutkimus esittää tuloksissaan kaksi kehitystoimenpidettä. Ensinnäkin on varmistettava prosessin jatkuvuus ja intressilähtöisyys. Tällöin integroidussa kokonaisprosessissa lähtökohtana oleva prosessiohjattu hankekehitysprosessi on aktiivinen - sisältöä, informaatiota ja suunnitteluratkaisuja generoiva - ja kaavoitusprosessi passiivinen, toimien välikappaleena viralliselle valvonnalle ja hyväksymiselle. Toisena kehitystoimenpiteenä tutkimus esittää suunnittelun johtotiimin muodostamista, jonka tehtävänä on kaikkia tarvittavia prosessiohjauksen näkökulmia hyödyntäen ohjata kaavakehitystyötä hankelähtöisyyden ehdoin. Tuloksien perusteella tutkimuksessa muodostettiin käytännön prosessimalli integroidulle ja ohjatulle hankelähtöiselle kaavakehitysprosessille. Tunnistettu integroitu hankelähtöinen prosessi lähtee perinteiseen aluekehitysprosessiin verrattuna käänteisestä asetelmasta. Hankelähtöinen kaavakehitysprosessi tarkentuu osapuolien intresseistä ja niiden asettamista hanketarpeista, ja etenee kokonaisvaltaisen ja systemaattisen suunnittelujohdon prosessiohjauksessa.

Description

Supervisor

Kiiras, Juhani

Thesis advisor

Kuronen, Matti

Keywords

planning, kaavoitus, development, hankekehitys, partnership, yhteistyö, design process, suunnitteluprosessi, management, ohjaus, integration, integraatio

Other note

Citation

Permanent link to this item

https://urn.fi/URN:NBN:fi:aalto-2020122356651

Collections

[dipl] Insinööritieteiden korkeakoulu / ENG