Työmaan kulunvalvontatiedon hyödyntäminen aikataulun seurannassa
No Thumbnail Available
URL
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
Insinööritieteiden korkeakoulu |
Master's thesis
Authors
Date
2018-09-24
Department
Major/Subject
Building Technology
Mcode
ENG27
Degree programme
Master's Programme in Building Technology (CIV)
Language
fi
Pages
107+2
Series
Abstract
Rakennusliikkeen liiketoiminnassa keskeistä on saavuttaa hankkeiden taloudelliset ja laadulliset tavoitteet. Aikataulusuunnittelu ja -valvonta ovat tärkeässä osassa näiden tavoitteiden saavuttamisessa. Vielä 1970- ja 1980-luvuilla työmenekki oli keskeinen käsite aikataulusuunnittelussa ja pääurakoitsijalla oli keinot vaikuttaa työmaan vahvuuteen. Nykyään hankkeet toteutetaan pääosin aliurakoilla, joten työnjohto on pitkälti sopimussuhteiden hallintaa, eikä työmenekkejä tai työntekijävahvuuksia tunneta. Kulunvalvonta muuttui pakolliseksi rakennusyrityksissä vuonna 2014, minkä johdosta pääurakoitsijalla on pääsy automaattisesti kerättävään tuntikertymätietoon. Tässä työssä palataan työmenekkien käyttöön. Tavoitteena on kehittää menetelmiä, joilla kulunvalvonnan mahdollistavia vahvuustietoja voidaan hyödyntää hankkeen eduksi. Työ koostuu kirjallisuuskatsauksesta ja empiirisestä tutkimuksesta. Kirjallisuuskatsauksessa selvitetään rakennusalan aikataulutus- ja tuotannonohjauskäytäntöjä Suomessa nykyään ja 1970-luvulla. Lisäksi tutkitaan Suomessakin käytettyjä menetelmiä, kuten Last Planneria, sekä tehdään katsaus työ- ja resurssiseurantaan. Näitä käytäntöjä verrataan kohdeyrityksessä toteutuneisiin käytäntöihin. Empiirinen tutkimusosuus on konstruktiivinen, jossa yhteen käynnissä olevaan työmaahan syvennytään perusteellisesti. Työmaalle luodaan työmenekkipohjainen yleis- ja sisävaiheaikataulu luonnosvaiheen arviomenetelmän, Estimodelin, avulla. Aikataulujen perusteella luodaan tavoitteet tuntikertymille sekä työntekijävahvuuksille visuaaliseen muotoon, joiden toteutumista seurataan kulunvalvonnasta saatujen tietojen avulla. Seurantaa painotetaan vaikeasti seurattaviin taloteknisiin urakoihin ja pyritään arvioimaan menetelmän käyttökelpoisuutta, luotettavuutta ja hyödyllisyyttä. Tutkimuksessa todettiin, että visuaaliset seurantakuvaajat toimivat hyvin töiden aikataulutilanteen, etenkin sisävaiheaikataulun, seurannassa ja toteumatietojen kerääminen kulunvalvonnasta on helppoa. Kulunvalvontaperusteinen aikatauluvalvonta on reaaliaikaista ja voisi toimia lähtötietona Last Plannerin ennakoivassa tuotannonohjauksessa. Tutkimuksessa havaittiin, että tavoitekuvaajat ja toteumat eivät aina korreloineet. Tavoitekuvaajien realistisuuden parantamiseksi työmenekit tulee määrittää aikatauluttajien toimesta jo varhaisessa vaiheessa ja esimerkiksi käyttäjämuutosten aiheuttamat muutokset tulee päivittää tavoitteisiin. Aikatauluvalvontaan ehdotetaan uutta työkalua, resurssiaikataulua, joka on jana-aikatauluun perustuva visuaalinen työkalu, josta näkee yhdellä silmäyksellä urakat, niiden vahvuustavoitteet ja -toteumat, sekä tulevat vaikeudet.Achieving the economic and quality requirements of building projects is essential for a construction company. Scheduling and supervision are crucial in achieving these goals. In the 1970’s and 1980’s labour input was a key figure in scheduling and the main contractor had the tools to increase or decrease the manpower on a project. Currently projects are usually carried out by subcontracting. Thus, work management is mainly restricted to managing contracts, and underlying labour inputs and required manpower are not known. Arranging access control became mandatory in construction companies in 2014, which gives the main contractor access to automatically collected work contribution information. In this thesis, the wide use of labour inputs is re-introduced and the goal is to develop methods that enable strength information from the access control system to be used for the benefit of construction projects. This Master’s Thesis consists of a literature review and an empirical research. The literature review focuses on scheduling and production management practices in Finland currently and in the 1970’s and 1980’s. In addition, other methods that are also used in Finland, such as the Last Planner system, are studied, and a review of research in resource tracking is conducted. These practices are compared to the realized methods in the subject company. The empirical research is constructive, where one ongoing project is examined in detail. The master and interior phase schedule are re-created with labour input information that is based on a design development estimation tool called Estimodel. Visual target manpower, and cumulative working hour charts are made and compared with the realized working hour data collected from the access control system. Monitoring is focused on building services, because they are considered challenging to supervise. In addition, the feasibility, reliability and usefulness of the method is assessed. The findings indicate that the visual monitoring charts work well in schedule monitoring, especially with the interior phase schedule, and collecting the realized working hours from the access control system was considered easy. Access control-based supervision provides real time information and could work as source information for the proactive production control of the Last Planner System. In this research, the target and realized charts did not always correlate. To improve the reliability of the targets, labour inputs should be defined in good time by the schedulers, and for instance variations caused by end user changes should be frequently updated. A new visual tool, resource schedule, is introduced for schedule monitoring, which shows the contractors, their target and realized manpower and possible future issues at a glance.Description
Supervisor
Peltokorpi, AnttiThesis advisor
Kerkkänen, EskoKärkkäinen, Kimmo
Keywords
työmenekki, kokonaistyömenekki, työpanos, vahvuus, kulunvalvonta, tuntikertymä