Chemical pulp hornification

No Thumbnail Available

URL

Journal Title

Journal ISSN

Volume Title

Helsinki University of Technology | Diplomityö
Checking the digitized thesis and permission for publishing
Instructions for the author

Authors

Date

2007

Department

Puunjalostustekniikan osasto

Major/Subject

Paperi- ja painatustekniikka

Mcode

Puu-21

Degree programme

Language

en

Pages

161

Series

Abstract

Kemiallisen massan 1. sellun sarveistumista ja sen aikaansaamaa massan vedenpoiston paranemista on perinteisesti hyödynnetty paperikoneen nopeuden ja tuotantotehokkuuden parantamisessa. Sarveistuminen on tällöin aikaansaatu kuivattamalla ja pulpperoimalla käytettävä sellu ennen sen käyttämistä paperikoneella. Tämä prosessi on kuitenkin suhteellisen kallis, joten sen korvaamista muilla menetelmillä on pyritty tutkimaan tässä työssä. Koska sarveistumisen päätekijänä on nähty olevan kuituseinämassä olevan veden poistuminen, sitä voidaan aikaansaada selluun kuivatuksen ohella myös märkäpuristuksessa. Tämä on ollut tämän työn lähtökohtana: kokeissa puristettiin 4 % alkusakeudessa ollutta, pH-säädettyä, kuivaamatonta valkaistua koivusellua korkeampiin kuiva-ainepitoisuuksiin (30-45 %) sekä ilman lisäkemikaaleja että niiden kanssa. Puristuksen jälkeen massa jauhettiin Voith-Sulzer -jauhimella ja siitä tehtiin laboratorioarkkeja dynaamisen arkkimuotin avulla. Tulokset osoittavat, että jo pelkällä korkealla pH:lla on suuri vaikutus massan vedenpidätyskykyyn ja siten sen vedenpoistoon, jolloin se vaikuttaa suuresti myös paperikoneen nopeuteen ja tehokkuuteen. Toisaalta kun massan kuiva-ainepitoisuutta nostetaan korkeammalle, se sarveistuu enemmän, mutta samanaikaisesti sekä sen märkälujuus että lopputuotteen lujuusominaisuudet heikkenevät huomattavasti. Jotta tietty lujuustaso saavutettaisiin, olisi jauhatusmäärää nostettava, mutta samalla tullaan menettämään saavutettu parannus vedenpoisto-ominaisuuksissa. Tulokset osoittavat myös, että massaa puristettaessa dimensiostabiliteetti huononee aluksi, mutta puristusmäärää kasvatettaessa se alkaa jälleen parantua. Tämä havainto on ristiriidassa aikaisempien tutkimusten kanssa, ja vaatii siten lisätutkimuksia. Uusia tutkimuksia tarvitaan myös selvittämään havaittu yhteys sarveistumisen ja puristuksessa aikaansaatujen kuituvaurioiden välillä. Kemikaalilisäysten osalta tulokset osoittavat, etteivät testatut kemikaalit ole käyttökelpoisia paperinvalmistusprosessissa niiden aiheuttamien lujuusominaisuuksien heikkenemisen vuoksi. Työssä suoritettiin lisäksi tehdaskoeajo, jotta voitiin selvittää laboratoriotulosten hyödynnettävyyttä ja yleistettävyyttä tehdastasolle. Saatujen tulosten perusteella voidaan todeta, että laboratoriotuloksista tehdyt johtopäätökset voidaan (tiettyyn rajaan saakka) yleistää koskemaan myös tehdasmittakaavassa suoritettua massan puristusta.

Description

Supervisor

Paulapuro, Hannu

Thesis advisor

Haakana, Sami
Hultholm, Tom

Keywords

chemical pulp, kemiallinen massa, fiber swelling, kuidun turpoaminen, hornification, sarveistuminen, wet pressing, märkäpuristus

Other note

Citation

Permanent link to this item

https://urn.fi/URN:NBN:fi:aalto-2020120553222

Collections

[dipl] Teknillinen korkeakoulu / TKK