Tunteen ja tuntoisuuden äärellä - ennakkosuunnittelun ja intuition rooli dokumentaarisessa elokuvassa Matka minuksi
Loading...
URL
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
School of Arts, Design and Architecture |
Master's thesis
Location:
Unless otherwise stated, all rights belong to the author. You may download, display and print this publication for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Authors
Date
2015
Department
Major/Subject
Mcode
Degree programme
Language
fi
Pages
44
Series
Abstract
Tarkastelen Aalto-yliopiston elokuvataiteen dokumentaarisen elokuvan lopputyötutkielmassani ennakkosuunnittelun ja intuition suhdetta käsikirjoittamassani ja ohjaamassani dokumentaarisessa elokuvassa Matka minuksi (2014). Pohdin työssäni ennakkosuunnittelun ja intuition suhdetta kuvaustilanteessa ja osana elokuvan tekemistä, sekä tekijän eettistä vas-tuuta suhteessa edellä mainittuihin. Ajattelen, että dokumentaarisen elokuvan ohjaaja operoi ja tasapainoilee työryhmänsä kanssa rationaalisen ennakkosuunnittelun, intuitiivisen (taiteen) tekemisen ja eettisten tekijän vastuuseen liittyvien kysymystenasettelujen välillä. Myös tutkimukseni liikkuu näillä kolmella osa-alueella sekä näiden osa-alueiden risteyskohdissa. Lähtökohtanani on tarkastella valmista elokuvaa, elokuvan ennakkosuunnittelua ja kuvaamista mm. Päivi Takalan elokuvatutkimukseen tuomien tuntoisuuden ja myötäliikkeen käsitteiden avulla. Pohdin työssäni, mikä saa kuvat ja tapahtumat kuvissa tuntumaan, ja siirtämään tunnekoke-muksen valkokankaalta katsojalle. Meissä on ihmisinä sisäsyntyinen tarve myötäelää ja myötäkokea. Haluamme kurottaa kohti toista ihmistä, ja kokea edes hetken ajan, miltä tuntuu olla toinen ihminen. Haluamme siirtää hetkeksi itsemme syrjään ja myötäliikkua elokuvan henkilöiden mukana. Parhaimmillaan se voi olla liikuttavaa, koskettavaa, ajatuksia herättävää, itsetuntemusta ja myötätuntoa lisäävää toimintaa. Ajattelen, että elokuvan tehtävä on ennen kaikkea herättää tunteita ja lisätä inhimillistä ymmärrystä kokemuksen ja myötäelämisen, myötäliikkeen, kautta. Elokuva on kokemus, joka lisää kokemuksellista ymmärrystä. Meidän ei tarvitse kokea kaikkea itse, jotta voisimme ymmärtää miltä toisen ihmisen kokemus tuntuu. Elokuvantekijä pyrkii välittämään kokemuksia ja tunteita. Ajattelen, että lopulta ja lopuksi elokuvantekijän tärkein työkalu on itsetuntemus ja rehellisyys omia tunteita kohtaan niin, että kaiken voi tiivistää yhteen kysymykseen: miltä minusta tuntuu? Se on lähtökohta, mutta myös tärkeä kysymys kaikissa elokuvan tekemisen vaiheissa. Tutkielmani sijoittuu tekijöiden teorian ja tekijälähtöisen kirjoittamisen perinteeseen. Eloku-vasta kirjoittaminen elokuvan tekijänä ei ole pelkästään prosessin kuvausta, vaan myös niiden intuitiivisten ajatusten ja ratkaisujen avaamista, joita tekijä ei ehkä ole osannut sanoittaa tai tullut sanoittaneeksi elokuvan tekovaiheessa. Elokuvan kautta emme ainoastaan kurota kohti toista ihmistä, vaan myös kohti itseämme, niin elokuvan henkilöinä, katsojina kuin tekijöinäkin. Myötäliikkeen vanavedessä kulkee myötätunto muita ja itseä kohtaan.Description
Supervisor
Helke, SusannaThesis advisor
Halme, MiaKeywords
tuntoisuus, tunne, myötäliike, ennakkosuunnittelu, intuitio, dokumentaarinen elokuva