Korkovähennysrajoitusten tausta ja tulevaisuus Suomessa
Loading...
URL
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
School of Business |
Master's thesis
Unless otherwise stated, all rights belong to the author. You may download, display and print this publication for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Authors
Date
2022
Department
Major/Subject
Mcode
Degree programme
Yritysjuridiikka
Language
fi
Pages
97 + 24
Series
Abstract
Korkojen ja osinkojen eriarvoinen verokohtelu on yksi vero-oikeuden perusongelmista, sekä keskeinen verosuunnittelun keino. Sisäisten korkojen käyttäminen on mahdollistanut monikansallisten yritysten tulonsiirron valtioiden välillä, minkä estämiseksi Suomessa alettiin soveltaa korkovähennysoikeuden rajoituksia vuodesta 2014 alkaen. Vuonna 2015 julkaistiin OECD:n BEPS-raportti, jonka pohjalta annettiin direktiivi sisämarkkinoiden toimintaan suoraan vaikuttavien, veron kiertämisen käytäntöjen torjuntaa koskevien sääntöjen vahvistamisesta. Direktiivin keskeinen mekanismi oli koron vähennysoikeutta rajoittava sääntö, jota oli sovellettava vuodesta 2019 alkaen. Direktiivin takia koron vähennysoikeutta rajoittavaa EVL 18 a §:ää jouduttiin laajentamaan. Lakiin tehtiin pian taas muutoksia, sillä joulukuussa 2021 hyväksyttiin uusi hallituksen esitys laiksi EVL 18 a ja 18 b §:n muuttamisesta. Esityksen muutokset astuivat voimaan tammikuussa 2022. Muutokset koskivat tasevertailuun perustuvaa poikkeusta, julkisten infrastruktuurihankkeiden poikkeusta ja tuloverolain mukaisen tulolähteen vähentämättä jääneitä nettokorkomenoja. Marraskuussa 2022 hyväksyttiin jälleen uusi hallituksen esitys EVL 18 b §:n muuttamisesta, viitaten puutteisiin vuoden 2022 muutoksissa. Tutkielman tarkoituksena on selvittää vuodesta 2022 sovelletun sääntelyn taustoja ja soveltamista, sekä tarkastella korkovähennysoikeuden rajoitusten tulevaisuutta. Rajoitusten tulevaisuutta pohditaan suhteessa VML 28 §:n yleiseen veronkiertosäännökseen, OECD:n Pillar II GloBE-sääntöihin ja direktiiviehdotukseen vieraan ja oman pääoman ehtoisen rahoituksen verokohtelua tasavertaistavaa vähennystä ja korkojen vähennyskelpoisuuden rajoittamista yhteisöverotuksessa koskevien sääntöjen vahvistamisesta (DEBRA). Tutkielmassa havaitaan, että vuoden 2022 muutosten taustalla oli tasevertailuun perustuvan poikkeuksen osalta säännöksen tehottomuus sekä korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisut, joiden pelättiin mahdollistavan poikkeuksen aiempaa laajemman soveltamisen. Lisäksi taustalla oli EU:n valtiontukisääntelyn tuomat haasteet ja paine laajentaa infrastruktuurihankkeiden poikkeusta, sekä vuonna 2020 tapahtunut yritysten tulolähdejaon poistaminen. Tutkielman perusteella lainsäätäjän tavoitteena on vähentää tasevapautuksen soveltumista ja estää sisäisten korkojen käyttäminen tulonsiirtokeinona. Tutkielmassa havaitaan, että korkovähennysoikeuden rajoituksille on edelleen tulevaisuudessa tarvetta. GloBE-säännöt koskettavat tulonsiirtoa ilmiönä, eikä sääntöjen soveltamisala ulotu riittävän tehokkaasti koron vähennyskelpoisuuden rajoittamiseen. DEBRA:n havaitaan rajoittavan koron vähennyskelpoisuutta, mutta direktiivin ehdottama oman pääoman ehtoinen vähennys ei ole mekanismina tarpeeksi tehokas vähentääkseen velan suosimista. Lisäksi sääntely on yritysten oikeusvarmuuden takaamisen-, yritysten ja niiden sidosryhmien taloudellisen ennustamisen-, viranomaistoiminnan tehokkuuden- ja Suomen veropohjan rapautumisen estämisen kannalta tärkeä työkalu VML 28 §:n rinnalle.Description
Thesis advisor
Pankakoski, KatriinaKeywords
korkovähennysoikeus, verosuunnittelu, veron kiertäminen, OECD