The effects of transition metals in kraft pulping

dc.contributorAalto-yliopistofi
dc.contributorAalto Universityen
dc.contributor.advisorRobertsén, Leif
dc.contributor.authorRäsänen, Heli
dc.contributor.departmentPuunjalostustekniikan osastofi
dc.contributor.schoolTeknillinen korkeakoulufi
dc.contributor.schoolHelsinki University of Technologyen
dc.contributor.supervisorVuorinen, Tapani
dc.date.accessioned2020-12-04T13:25:18Z
dc.date.available2020-12-04T13:25:18Z
dc.date.issued2000
dc.description.abstractDiplomityön tavoitteena oli tutkia siirtymämetallien (Co, Cu. Fe, Mn, Ni) vaikutuksia perinteisessä sulfaattieräkeitossa. Työssä haluttiin arvioida jokaisen siirtymämetallin vaikutusta erikseen, joten keittohakkeesta poistettiin ensin kaikki siirtymämetallit mahdollisimman tarkasti happopesulla ja lisättiin sitten yhtä siirtymämetallia kerrallaan hakkeeseen. Siirtymämetallien vaikutuksia keittoihin tutkittiin tarkastelemalla ruskean massan ominaisuuksia, massan valkaistavuutta ja valkaistun massan paperiteknisiä ominaisuuksia. Hapen ja siirtymämetallien yhteisvaikutusta arvioitiin purkuvaiheen simuloinnilla, jossa ilmaa lisättiin keittimeen kontrolloidusti keiton lopussa. Lisäksi selvitettiin siirtymämetallien taseet sulfaattikeitossa. Kirjallisuusosassa tarkasteltiin sulfaattikeitossa tapahtuvia reaktioita yleisesti. Selvitettiin puunraaka-aineen siirtymämetallipitoisuuksia, siirtymämetallien poistoa keittohakkeesta ja niiden mahdollisia vaikutuksia sulfaattikeitossa. Lisäksi tarkasteltiin siirtymämetallien vaikutusta happidelignifioinnissa. Siirtymämetallien läsnäollessa keitettyjen massojen kappataso nousi referenssiin verrattuna. Tämä saattaa johtua siirtymämetallien ja ligniinimolekyylien muodostamista komplekseista. Jos komplekseja muodostuu keittoliuokseen jo liuenneen ligniinimolekyylin ja liukenemattoman molekyylin välille, massan ligniinipitoisuus kasvaa ja kappaluku nousee. Purkuvaiheen simuloinnissa huomattiin, että myös massaan sekoittuva ilma aiheuttaa massan kappaluvun nousun. Massojen viskositeetteihin ei siirtymämetalleilla havaittu olevan vaikutusta. Eri massojen valkaistavuuksissa ei ollut suuria eroja. Täysvalkaistujen siirtymämetallien läsnäollessa keitettyjen massojen viskositeetit olivat korkeammat kuin referenssimassan viskositeetti, mutta lujuusominaisuuksiltaan nämä massat olivat huonompia kuin referenssimassa. Tulosten perusteella siirtymämetallien läsnäollessa keitetyissä massoissa kuitujen sitoutuminen toisiinsa on heikompaa ja yksittäisten kuitujen lujuudet ovat huonompia kuin referenssimassoilla. Poistamalla siirtymämetallit hakkeesta happopesulla ennen keittoa oli mahdollista parantaa valkaistun massan repäisyindeksiä 11-15% vetoindeksissä 70 Nm/g valkaisusekvenssistä riippuen.fi
dc.format.extentvi + 104 s. + liitt. 19
dc.identifier.urihttps://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/88449
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:aalto-2020120447284
dc.language.isofien
dc.programme.majorPuunjalostuksen kemiafi
dc.programme.mcodePuu-19fi
dc.rights.accesslevelclosedAccess
dc.subject.keywordtransition metalsen
dc.subject.keywordsiirtymämetallifi
dc.subject.keywordkraft pulpingen
dc.subject.keywordsulfaattikeittofi
dc.titleThe effects of transition metals in kraft pulpingen
dc.titleSiirtymämetallien vaikutukset sulfaattikeitossafi
dc.type.okmG2 Pro gradu, diplomityö
dc.type.ontasotMaster's thesisen
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.type.publicationmasterThesis
local.aalto.digiauthask
local.aalto.digifolderAalto_17034
local.aalto.idinssi16001
local.aalto.openaccessno

Files