Laadukkaan katutilan ominaisuudet urbaanissa kylässä: Kirkkonummen keskustan kehityssuunnitelman analyysi

Abstract

Kaupunkitila määrittää kokemustamme kaupungista. Se muodostuu monista eriluonteisista tiloista kuten kaduista, aukioista ja puistoista. Merkittävin kaupunkitila, joka vaikuttaa alueen luonteen muodostumiseen tiiviisti rakennetussa kaupungissa, on katutila. Liikkumistottumuksissa tapahtui muutoksia 1900-luvun puolivälissä, kun autoliikenne alkoi kasvaa valtavasti ja valtasi lähes kaiken kaupungin tyhjän tilan. Nykypäivänä katutilojen suunnittelussa etsitään ratkaisuja autoilun ja kevyen liikenteen sulavaan yhdistämiseen sekä kaupunkien viihtyisyyden parantamiseen. Toimivan katutilan ominaisuuksien ymmärtäminen on välttämätöntä suunnittelussa.

Tässä kandidaatin opinnäytetyössä tutkitaan erilaisia mahdollisuuksia katutilan elävöittämiseksi. Kirjallisuuskatsauksessa esitellään laadukkaan katutilan ominaisuuksia sekä suunnittelussa huomioitavia seikkoja ihmislähtöisen suunnittelun näkökulmasta. Esille nousevat elävän kaupungin osa-alueet, katutila kohtaamispaikkana ja silmänkorkeudelta koettuna sekä laadukkaan katutilan kriteerit.

Opinnäytetyössä arvioidaan Kirkkonummen keskustan kehitykseen liittyvän kilpailuhenkisen rinnakkaistoimeksiannon voittanutta ehdotusta kirjallisuuskatsauksessa esiteltyjen aiheiden valossa. Työssä tutkitaan voittaneen ehdotuksen materiaaleja ja arvostelupöytäkirjaa sekä analysoidaan näitä laadukkaan katutilan kriteerien pohjalta. Työn tarkoituksena on selvittää mitkä näistä kriteeristä kyseessä olevan ehdotuksen analyysiin valikoituneessa selostustekstissä on huomioitu, ja mitkä nousevat merkittävimpinä esille kyseisessä tarkastelu mittakaavassa. Lisäksi työssä pohditaan, pystyykö ehdotus vastaamaan hyvän fyysisen ympäristön ominaisuuksiin.

Analyysin perusteella eniten esille nousseet laatukriteerit olivat kävelymahdollisuudet, leikin- ja itseilmaisunmahdollisuudet, mittakaava sekä miellyttävät aistikokemukset. Kaikkien laatukriteerien huomioiminen tasa-arvoisesti on haastavaa laajemman mittakaavan suunnitelmassa. Samoin on huomattava, kuinka paljon rinnakkaistoimeksiannon tavoitteet vaikuttavat materiaalien eri aihepiirien painotukseen. Analyysin perusteella ei voida todeta, että alueesta syntyisi ongelmitta elävä kaupunkikeskusta. On ymmärrettävä, että pelkällä hyvällä suunnitelmalla ei saada aikaan elävää katutilaa, koska elävässä katutilassa isoin ja määräävä tekijä ovat käyttäjät.