Operation environment effects on automotive business in Finland

Abstract

This thesis identifies worldwide events affecting the automotive business and monitors their impact on legislation and taxation in Europe and the United States. The work also explains how the automotive business has responded to these changes, and what specific effects these have had on the design and marketing of cars. Chosen events that have affected the automotive business in particular are, global political crises, periods of economic recession and fuel supply related crises. The study is limited to passenger cars. Investigated crises and reactions are generally global, but this study aims to look at the situation from Finnish perspective. In practice however, Finland as a market area is so small, that in the case of large-scale technical solutions, motivation and the need for their development is generated in other markets. Exception is the distribution of the types of cars sold and the pricing, which are largely based on local tax treatment. The focus of the study is from the 1950s to the present day. Books, internet sources and car registration statistics have been used as source material for this study.

The crises have contributed to technological development of cars in different ways, but none of the upheavals alone can usually take credit in this field. Instead the development of car has been a sum of many factors. The oil crises gave severe warnings concerning the possibility of problems in oil supply, and their effects were seen in development of fuel economy in cars, especially in the U.S., where car buyers and legislators both responded. The fuel price increases and also economically difficult times have inspired the public to buy more economical cars, especially in recent times, when environment friendly thinking has added requirements to reduce carbon emissions. Automotive development is guided by legislation also in the field of safety and exhaust emissions. In these important technical issues consumer-oriented control has not been strong enough, and so the legislation has had to address the development of cars. As for safety, independent crash tests, and the publication of the results, have given rise to the development of car safety equipment and crash safety to a significantly higher level than just the minimum stated by law.

In Finland, after the Second World War, the cars were expensive imported goods and foreign currencies were limited. For this reason, importing cars had to be regulated. The import regulation was discontinued in 1962, and the car tax assumed its duties. Tax was collected in order to get revenues for the state and on the other hand was used as a tool to regulate car imports, and as such it was used several times in 1960s and 1970s. High level of car tax, by European standards, has made the cars in Finland relatively expensive, which has often in the past resulted in people seeking out ways to evade taxes, usually taking advantage of the fact that vans were tax-free. The most recent tax reform made the tax carbon dioxide based, which favours fuel-efficient cars, and it has also been resulted in a drop of fuel consumption of newly registered cars on average. Taxation, in addition to, economic conditions have a significant impact, particularly in the sales volumes, and also so that in difficult economic times people have been buying cheaper and more economical cars that are safe and familiar choices. During economic upswing people are more inclined to prefer car's performance and also special and more expensive cars. These facts have been clearly reflected in advertising also.

Tässä diplomityössä kartoitetaan autoalaan vaikuttaneita maailmanlaajuisia tapahtumia ja seurataan niiden vaikutusta lainsäädäntöön ja verotukseen Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Työssä selvitetään lisäksi miten autoala on reagoinut näihin muutoksiin, ja mitä konkreettisia vaikutuksia näistä on seurannut autojen suunnittelua sekä markkinointia ajatellen. Käsittelyyn on valittu erityisesti autoalaan vaikuttaneina tapahtumina maailmanlaajuisia poliittisia kriisejä, taloudellisia lamakausia ja polttoainehuoltoon liittyviä kriisejä. Tutkimus on rajattu henkilöautoihin. Tutkitut kriisit ja reaktiot ovat yleensä maailmanlaajuisia, mutta tässä tutkimuksessa tilannetta pyritään katsomaan Suomen näkökulmasta. Käytännössä Suomi on markkina-alueena kuitenkin niin pieni, että isompien teknisten ratkaisujen kohdalla motivaatio ja tarve niiden kehittämiselle tuotteeksi, syntyy muilla markkina-alueilla. Poikkeus on myytävien tuotteiden jakauma ja hinnoittelu, joka suurelta osin perustuu paikalliseen verokohteluun. Ajallisesti pääpaino tutkimuksessa on 1950-luvulta tähän päivään. Tutkimuksessa on käytetty lähdemateriaalina kirjallisuutta, internet-lähteitä ja ensirekisteröintitilastoja.

Auton tekniseen kehitykseen kriisit ovat vaikuttaneet eri tavoin, mutta yhdenkään mullistuksen ansioksi yksinään ei voida yleensä mitään tällä saralla laittaa, vaan auton kehitys on ollut monen tekijän summa. Öljykriisit olivat vakavia varoituksia öljyn saatavuuden vaikeutumisesta, ja niiden vaikutukset näkyivät autojen polttoainetalouden kehityksessä erityisesti Yhdysvalloissa, jossa autonostajien lisäksi reagoivat lainsäätäjät. Polttoaineen hintojen nousujen lisäksi, myös taloudellisesti vaikeat ajat ovat ohjanneet ostokäyttäytymistä taloudellisempiin autoihin, erityisesti viime aikoina, jolloin tähän on lisätty vielä ympäristöystävällisyysajattelun aikaansaamia vaatimuksia hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi. Autojen kehitystä on ohjattu lainsäädännöllä myös turvallisuuden ja pakokaasupäästöjen osalta. Näissä tärkeiksi koetuissa teknisissä kysymyksissä kuluttajalähtöinen ohjaus ei ole ollut tarpeeksi voimakasta, jolloin lainsäädännöllä on jouduttu puuttumaan autojen kehitykseen. Turvallisuuden osalta puolueettomat törmäystestit ja niiden tulosten julkaisemiset, ovat aikaansaaneet autojen turvavarusteiden ja kolariturvallisuuden kehittymisen huomattavasti korkeammalle tasolle, kuin pelkästään lainsäädännön minimivaatimukset täyttäviksi.

Suomessa toisen maailmansodan jälkeisenä aikana auto oli kallista tuontitavaraa ja valuuttaa oli käytettävissä rajatusti. Tästä syystä autotuontia jouduttiin säännöstelemään. Tuontisäännöstelyn poistuttua vuonna 1962, sen aseman otti autovero, jolla yhtäältä kerättiin verotuloja valtiolle ja toisaalta pystyttiin edelleen säännöstelemään jonkin verran tuontia tarpeen mukaan, ja tätä keinoa käytettiinkin useasti 1960- ja -70-luvuilla. Suomen eurooppalaisittain korkea autoverotaso on tehnyt autoista verrattain kalliita, jonka johdosta on täällä usein etsitty keinoja, joilla kiertää veroja, yleensä pakettiautojen verottomuutta hyväksikäyttäen. Viimeisimmässä verouudistuksessa siirryttiin hiilidioksidipäästöperusteiseen verotukseen, jolla suositaan vähemmän polttoainetta kuluttavia autoja, ja se on myös näkynyt ensirekisteröityjen autojen kulutusten keskiarvon laskuna. Verotuksen ohella taloudelliset suhdanteet ovat vaikuttaneet merkittävästi, etenkin myyntimääriin, ja myös niin että taloudellisesti vaikeina aikoina on ostettu edullisempia ja taloudellisempia autoja, sekä tuttuja turvallisia merkkejä. Nousukausina on taas haluttu enemmän suorituskykyä ja myös erikoisempia ja kalliimpia autoja. Nämä seikat ovat näkyneet myös mainonnassa selkeästi.