Paradoksin mahdollisuudesta postmodernin skenografin maailmassa
No Thumbnail Available
URL
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
School of Arts, Design and Architecture |
Bachelor's thesis
Ask about the availability of the thesis by sending email to the Aalto University Learning Centre oppimiskeskus@aalto.fi
Authors
Date
2015
Department
Major/Subject
Mcode
Degree programme
Language
fi
Pages
25
Series
Abstract
Paradoksin mahdollisuudesta postmodernin skenografin maailmassa on lavastustaiteen kandidaatin kirjallinen opinnäytetyöni. Teksti jakautuu kolmeen osaan, josta ensimmäisessä osassa puretaan lyhyesti vuonna 2011 Berliinissä nähdyn esityksen herättämiä tuntoja, joka oli alkuun sysäävä voima tälle kirjoitukselle. Tässä osassa myös käsitellään postmodernin lavastuksen käsitteitä ja teoriaa yleisellä tasolla. Toisessa osassa esittelen paradoksin käsitteen pohjaten muun muassa runouden tutkimukseen. Pohdin onko mahdollista linkittää yhteen paradoksin käsite postmoderniksi kutsutun lavastustaiteen kanssa. Kolmas osa keskittyy lavastustaiteilija Katrin Brackin töihin ja hänen työtapoihinsa postmodernin skenografian linssin läpi tarkasteltuna. Postmodernin lavastuksen teoriaa lähestytään yleisellä tasolla nykyteatterin tutkijoiden Arnold Aronsonin, Hans-Thiess Lehmannin ja professori Sandra Gattenhofin teksteihin nojaten. Postmodernia lavastusta tarkastellaan ilmiönä etsien sen tunnuspiirteitä: kuinka niitä on käytetty ja kuinka näitä postmoderneiksi kutsuttuja keinoja voidaan käyttää lavastuksessa. Paradoksin käsitteen tarkastelu nykyskenografiaan yhdistettynä perustuu omaan kysymykseeni siitä, voisiko lavastustaide olla taiteenlajina yhtälailla suotuisa paradoksaalisuudelle kuin esimerkiksi runous. Samalla tämä kirjoitus on aloitus prosessille, jossa pohdin, mitä voisi tarkoittaa visuaalisen paradoksin asettaminen lavalle ja millä tavalla voisin käyttää paradoksia apunani lavastuksen suunnittelussa. Katrin Brackin töitä lähestytään esimerkinomaisesti puhuttaessa hänen töistään postmodernin skenografian teoriaan nojaten. Kiinnostavaa on myös Brackin epäkonventionaalinen työskentelytapa, jossa lähtökohtana on usein tilallistettava ajatus, jonka avulla hän luo lavalle eräänlaisen improvisaatiopelin. Tämä Brackin töiden takana oleva eräänlainen metodi on kiinnostava. Opinnäytetyöni keskeisenä ajatuksena on lähteä määrittämään postmodernia lavastusta, miksi ja miten lavastus voi olla henkilöön niin voimakkaasti vaikuttava, mitä vuorovaikutuksen keinoja lavastajalla on ja mitkä voisivat olla nykylavastajan keinoja lähestyessään tätä runsauden sarvea.Description
Supervisor
Ijäs, EevaThesis advisor
Pyhälä, SampoKeywords
postmoderni skenografia, Katrin Brack, paradoksi, innovaatio