Kodin ja koulun kasvattaja- ja opettajaidentiteetit sekä yhteistyö mediateksteissä

Abstract

Tutkimuksen tavoitteet

Tarkastelen tutkimuksessani kodin ja peruskoulun kasvattaja- ja opettajaidentiteettien sekä yhteistyön rakentumista mediateksteissä. Tarkoitukseni on selvittää, millaisiin identiteetteihin koti ja koulu asemoituvat mediateksteissä kasvattajina ja opettajina sekä millaiseksi kodin ja koulun yhteistyö teksteissä rakentuu. Lisäksi tutkin sitä, ovatko jotkin identiteetit vallitsevia toisiin nähden. Kodin ja koulun kasvattaja- ja opettajaidentiteettien ja yhteistyön rakentumisen tutkiminen mediateksteissä on tärkeää, koska kielen avulla rakennetaan ja uusinnetaan todellisuutta ja koska medialla on suuri vaikutus ajatteluumme.

Tutkimusmenetelmät

Tutkimuksen metodologinen viitekehys sijoittuu kielenkäytön vaihtelevuutta tutkivan ja kriittisen diskurssianalyysin välimaastoon. Tutkimusaineisto koostuu 78:stä Helsingin Sanomissa 1.1.–30.6.2011 julkaistusta kirjoituksesta, joissa rakennetaan kuvaa kodin ja koulun yhteistyöstä tai niiden kasvattaja- ja opettajaidentiteeteistä. Tutkimusaineiston analyysi on kaksiportainen: ensin tarkastelen tutkimusaineistoa kokonaisuutena, minkä jälkeen erittelen yksityiskohtaisemmin kolmea kokonaisainestoon kuuluvaa tekstiä. Kokonaisaineiston tarkastelun yhteydessä tuon aineistosta poimittujen esimerkkikatkelmien avulla esiin, millaisia kasvattaja- ja opettajaidentiteettejä kodille ja koululle teksteissä rakentuu ja millaisena kodin ja koulun yhteistyö niissä näyttäytyy. Samalla esitän numeerisesti, kuinka yleisiä eri merkityssysteemit ja niihin liittyvät kodin ja koulun identiteetit ovat. Yksityiskohtaiseen analyysiin valitsemieni tekstien avulla hahmotan sitä, kuinka eri identiteetit ja merkityssysteemit elävät rinnan samoissakin teksteissä ja kuinka itsestään selvinä eri identiteetit teksteissä näyttäytyvät.

Keskeiset tutkimustulokset

Koti asemoituu tutkimusaineistossa kahdeksaan erilaiseen kasvattajaidentiteettiin, jotka liittyvät neljään eri kasvattajarepertuaariin. Kodin vallitsevin kasvattajaidentiteetti liittyy perhetaustarepertuaariin, jossa koti asemoituu ratkaisevaksi vaikuttajaksi hyvässä ja pahassa. Koulu puolestaan asemoituu kuuteen erilaiseen kasvattajaidentiteettiin, jotka liittyvät kolmeen eri kasvattajarepertuaariin. Koulun kasvattajaidentiteeteistä vallitsevimmaksi rakentuu puuttujan identiteetti, jossa koulu asemoituu esimerkiksi puuttujaksi oppilaan epäsuotuisaan käytökseen. Kodin kasvatusvastuu rakentuu teksteissä ensisijaiseksi, kun taas koulun kasvatusvastuu rajoittuu lähinnä ongelmiin puuttumiseen. Opettaminen rakentuu teksteissä varsin vahvasti koulun tehtäväksi, mutta toisaalta myös koti asemoituu merkittäväksi vaikuttajaksi lapsen oppimistuloksiin. Kodin ja koulun yhteistyö näyttäytyy teksteissä usein varsin perinteisenä yksisuuntaisena tiedonvälityksenä. Lisäksi yhteistyö rakentuu monesti oppilaiden ongelmien ympärille ja erimielisyyksien sävyttämäksi. Toisinaan yhteistyö näyttäytyy kuitenkin myös dynaamisuusrepertuaarina, jossa koti ja koulu asemoituvat vastavuoroisen yhteistyön osapuoliksi. Helsingin Sanomissa käytävä kasvatus- ja opetuskeskustelu sekä kodin ja koulun välistä yhteistyötä rakentava keskustelu on melko kriittistä, mutta ei samalla tavalla kasvatusammattilaisten hallitsemaa kuin joissain aiemmissa tutkimuksissa on havaittu. Kasvatusammattilaisten lisäksi ääneen pääsevät yhtä lailla oppilaiden vanhemmat, oppilaat itse sekä muut tahot.