Puhdistamolietteen ominaisuuksien parantaminen

Thumbnail Image

Files

master_Lehtola_Henna_2006.pdf (41.69 MB)

URL

Journal Title

Journal ISSN

Volume Title

Helsinki University of Technology | Diplomityö
Unless otherwise stated, all rights belong to the author. You may download, display and print this publication for Your own personal use. Commercial use is prohibited.

Authors

Date

2006

Department

Kemian tekniikan osasto

Major/Subject

Bioprosessitekniikka

Mcode

Kem-70

Degree programme

Language

fi

Pages

ix + 88 s. + liitt. 34

Series

Abstract

Työn tarkoituksena oli selvittää mahdollisuuksia parantaa teollisuusjätevesiä käsittelevän aktiivilietepuhdistamon lietteen vedenerotusprosessia. Työssä keskityttiin lietteen tiivistämiseen jatkuvatoimisessa tiivistämössä, koagulointi- ja flokkulointiprosesseihin sekä mekaaniseen vedenerotusprosessiin dekantterisentrifugissa. Vedenerotukseen ja flokkulointiin vaikuttavia tekijöitä selvitettiin laboratoriokokein ja prosessikoesarjoin. Lietteen vedenerottuvuutta mitattiin suodattuvuuskokeilla. Prosessin toimintaa tutkittiin kiinto- ja kuiva-ainemäärityksien avulla laskettujen massataseiden perusteella. Flokkulointipolymeereistä paras vedenerottuvuus saavutettiin vahvasti kationisilla polyelektrolyyteillä. Lietteen pH ei vaikuttanut flokkulointiprosessiin pH-välillä 5-7. Lietteen koagulonti ferrisulfaatilla vähensi flokkulontipolymeerin tarvetta ja paransi vedenerotusprosessia dekantterisentrifugilla. Yli 36 g kg-1 Fe3+ -pitoisuuksissa koagulointi kuitenkin heikensi flokkulointia. Polymeeriliuoksen flokkulointiominaisuudet heikkenivät, kun liuoksen pH:ta säädettiin yli 6. Tiivistämön toiminnan kannalta merkittävin parametri vaikutti olevan kiintoaineviipymä altaassa. Kiintoaine tiivistyi parhaimmillaan 45 % tiivistämössä. Tiivistymistä voitiin parantaa flokkulointipolymeerillä, mutta polymeerin lisääminen lietteeseen ennen tiivistämistä heikensi flokkulointia dekantterisentrifugilla. Lietekakun kuiva-ainepitoisuuden kannalta merkittävimpiä muuttujia olivat lietteen kiintoainepitoisuus ja dekantterisentrifugin rummun ja ruuvin välinen erokierrosluku. Erokierrosluvun pienentäminen 4 rpm paransi lietekakun kuiva-ainepitoisuutta 7 % -yksikköä, mutta pienensi kiintoainesaantoa 12 % -yksikköä. Suuremmilla kiintoainepitoisuuksilla saavutettiin yli 2 % -yksikköä kuivempi lietekakku, kun lietteen kiintoainepitoisuus vaihteli välillä 5-14 g l-1. Lietevirtaaman pienentäminen paransi kiintoainesaantoa dekantterisentrifugissa. Vedenerotusprosessia voidaan parantaa optimoimalla tiivistämön toimintaa. Prosessin kannalta tärkeää olisi syöttää liete dekantterisentrifugille mahdollisimman suuressa kiintoainepitoisuudessa ja pienessä tilavuudessa. Kapasiteetin riittäessä vedenerotusprosessia voidaan edelleen parantaa pienentämällä dekantterisentrifugin erokierroslukua.

Description

Supervisor

Leisola, Matti

Thesis advisor

Lundqvist, Peter

Keywords

Other note

Citation

Permanent link to this item

https://urn.fi/URN:NBN:fi:aalto-2020120552281

Collections

[dipl] Teknillinen korkeakoulu / TKK