Marraskuun maisema

Loading...
Thumbnail Image
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
School of Arts, Design and Architecture | Master's thesis
Location:
Date
2020
Department
Major/Subject
Mcode
Degree programme
Maisema-arkkitehtuurin maisteriohjelma
Language
fi
Pages
117
Series
Abstract
Ilmastonmuutos lisää sademääriä, nostaa lämpötilaa, tekee lumesta harvinaisempaa ja vähentää routaa. Siten marraskuulle tyypillisen sään osuus vuoden kierrossa kasvaa. Maiseman suunnittelussa tuleekin ottaa pimeä, lumeton ja lehdetön vuodenaika vahvemmaksi lähtökohdaksi. Tällöin valaistuksen osuus maisemassa on merkittävä, minkä lisäksi tulee kiinnittää huomiota lehdettömän vuodenajan kasvillisuuteen ja sen hoitoon. Suomalaisessa maisema-arkkitehtuurissa lumettoman talven estetiikka ei ole ollut juurikaan esillä. Diplomityössä etsin keinoja suunnitella marraskuun maisemaa. Tutkimuskysymys on, miten voidaan suunnitella pimeänajan maisemaa valaistuksen, kasvillisuuden ja sen hoidon keinoin. Kysymykseen vastataan sekä analyyttisen työskentelyn että suunnittelun kautta. Analyysissä käsitellään neljää eri aineistotyyppiä. Työssä tehdään kirjallisuuskatsaus valaistuskulttuurista, joka on yksi marraskuun maisemaan vaikuttava tekijä. Valaistuskulttuuriin perehtymällä etsitään maisema-arkkitehdin vaikuttamisen mahdollisuuksia marraskuun maiseman muodostumisessa. Toiseksi marraskuun maisemaa analysoidaan henkilökohtaisten valokuvahavaintojen kautta. Havaintojen kautta hahmotetaan konkreettisia suunnitteluperiaatteita. Kolmanneksi aineistona ovat olleet erilaiset referenssisuunnitelmat ja neljäntenä suunnitteluoppaat, joita hyödynnetään suunnittelun keinojen määrittelyssä. Analyysiluvun lopussa kiteytetään löydetyt suunnittelun keinot, joka tuovat esiin valon ja kasvillisuuden mahdollisuuksia marraskuun maisemassa. Suunnitteluosuudessa esitetään Roihuvuoressa sijaitseville viheralueille kehitysehdotuksia, jotka hyödyntävät analyysissä esiin nousseita valaistussuunnittelun ulottuvuuksia ja suunnittelun keinoja. Suunnitteluosassa analyysin tuottama tieto yhdistyy suunnittelukohteiden antamiin lähtökohtiin sekä mielikuvituksen aineksiin. Kohteista muodostuu maiseman esteettisyyttä ja tarinallisuutta korostava marraskuun teemareitti. Marraskuun maiseman suunnittelussa tärkeintä on suunnitella valaistusta ja muuta maisemaa yhtenä kokonaisuutena. Valaistussuunnittelussa on nykyään otettava huomioon suuri määrä tekijöitä ja sovitettava yhteen ristiriitaisiakin tavoitteita. Kasvillisuuden käytöllä ja sen hoidolla vaikutetaan päivänvalossa näkyvään maisemaan, jonka pohjalta voidaan valolla luoda pimeän ajan näkyvä maisema. Yhä enemmän tulee kiinnittää huomiota siihen, mitä todella valaistuu ja millainen tilallinen maisemakokonaisuus valon esiin tuomista ja pimeään jätetyistä elementeistä muodostuu. Tässä kasvillisuuden talviasulla ja valoon tai varjoon jäävillä kasvillisuusvyöhykkeillä voi olla entistä suurempi rooli.

Climate change increases rainfall, raises temperatures, makes snow less frequent, and decreases the amount of permafrost in the soil. This means that the weather type most common in November is becoming more prevalent in the yearly rotation. This darker, snowless, and leafless time of the year needs to be taken as a stronger starting point in landscape architecture. In these circumstances the role of lighting in landscape is prevalent. In addition to this, vegetation of a leafless time of the year needs attention. The aesthetics of a snowless winter landscape have not been discussed in the field of Finnish landscape architecture almost at all. In this thesis I explore means to design the landscape of November. The research question is "How dark landscape can be designed by the means of lighting, vegetation, and its maintenance?" Answers to this question are provided by analytical work as well as by designing. In the analytical part four types of media are discussed. Firstly, a literature review of lighting culture is conducted, as lighing culture is one factor affecting the landscape of November. Ways for a landscape architect to affect the formation the landscape of November are looked after by looking into lighting culture. Secondly, the landscape of November is observed through personal photography observations. Thirdly, different kinds of reference plans have been used. Fourth source are different lighting design guides, that are used to define means to design the landscape of November. At the end of the analysis section different means highlighting possibilities of the use of light and vegetation in the landscape of November are crystallised. In the design, development suggestions are provided for the green areas in the neighbourhood of Roihuvuori, Helsinki. These suggestions use the means and presuppositions discovered during the analysis section of the thesis. The design combines information generated in the analysis section with the site context as well as the products of the author's imagination. The different development sites form a theme route of November that highlights the aesthetics and story of the landscape. The most important thing to consider, when designing for the landscape of November, is to design for lighting and other parts of the landscape as one. Nowadays, a good lighting design combines and reconciles multiple differing views and aspects. Vegetation and its maintenance influences the landscape in daytime, but also provides the canvas for the light to create the landscape of the dark time. More and more attention needs to be paid to consider what really is illuminated and what kind of a spatial whole the illuminated and dark elements of the landscape create. How vegetation looks during winter as well as what is illuminated and what left to dark can play an even bigger role here.
Description
Supervisor
Hautamäki, Ranja
Thesis advisor
Rantanen, Pia
Keywords
maisema-arkkitehtuuri, marraskuu, maisemanhoito, ulkovalaistus, ympäristövalaistus, Roihuvuori, talvimaisema, ilmastonmuutos
Other note
Citation