Käännössovellusten käyttö ja tietoturva sosiaalisen vuorovaikutuksen tutkimuksessa

Abstract

Käännössovellukset avaavat sosiaalisen vuorovaikutuksen tutkijoille uusia tutkimusmahdollisuuksia, mutta se voi myös olla uhka tutkimuksen tietoturvalle. Tämän kirjallisuustutkimuksen tavoite on tukea sosiaalisen vuorovaikutuksen tutkimusta koostaen konekääntämiseen liittyviä tutkimuksia sekä arvioiden näitä tietoturvan näkökulmasta. Konekääntäminen jaetaan työssä kääntämiseen vieraalla laitteella, joka edellyttää luottamuksellisen tiedon salaamista, ja omalla laitteella, jolloin on varmistuttava laitteelle asennettavan ohjelmiston luotettavuudesta. Varmimmaksi keinoksi tietoturvalliselle kääntämiselle todetaan avoimen lähdekoodin ohjelman käyttö luotetulla laitteella, jolloin tietoturva ei ole este käännössovellusten tutkimuskäytölle.

Tuloksina havaitaan, että konekääntämistä on tutkittu eri vuorovaikutustilanteissa, myös sellaisissa, joissa käsiteltiin luottamuksellisia tietoja. Tietokonevälitteisen viestinnän tutkimuksista huomataan, että konekääntäminen tuo viestintään virheitä, joiden korjaaminen vie aikaa, mutta konekääntäminen tuo myös positiivisia vaikutuksia. Vuorovaikutustutkimusten analysoinnissa paljastuu, että tietoturvaa ei ole juurikaan huomioitu tutkimusraporteissa, vaikka avoimen lähdekoodin ohjelmistojen käyttäminen oli melko yleistä. Totean, että poikkitieteellinen yhteistyö voisi parantaa tietoturvaa sekä sitoa kone- ja ihmiskääntämisen tutkimukset paremmin yhteen, ja tunnistan tarpeen tutkia tietoturvallista kääntämistä vuorovaikutuksen tutkimuksessa käytännön toteutuksena.

Translation applications open up new research opportunities for social interaction researchers, but this can also pose a threat to the information security of research. The aim of this literature review is to support research on social interaction by reveiwing studies related to machine translation and evaluating these from the perspective of information security. Machine translation is divided into translation by a foreign device, which requires concealing the confidential information, and locally, in which case it is necessary to ensure the reliability of the software installed on the device. The safest way to securely translate is to use an open source program on a trusted device, in which case information security is not an obstacle to the research use of translation applications.

Results show that machine translation has been studied in different interaction situations, including those where confidential information was processed. Studies in computer-mediated communications show that machine translation brings errors to communications, which take time to correct, but machine translation also brings positive effects. Analysis of interaction studies reveals that information security has hardly been taken into account in research reports, although the use of open source software was quite common. I note that cross-disciplinary cooperation could improve information security and better link machine and human translation studies together, and recognise the need to explore secure translation in interaction research as a practical implementation.