Kuntatason kasvihuonekaasupäästölaskentamallien vertailu
Loading...
URL
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
Insinööritieteiden korkeakoulu |
Master's thesis
Unless otherwise stated, all rights belong to the author. You may download, display and print this publication for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Authors
Date
2017-02-20
Department
Major/Subject
Energiatekniikka
Mcode
K3007
Degree programme
Energia- ja LVI-tekniikan koulutusohjelma
Language
fi
Pages
67+15
Series
Abstract
Valtiotason kasvihuonekaasuinventaarioiden laatimisperusteet ovat tarkasti määriteltyjä kansainvälisten sitoumusten kautta. Kuntien päästöinventaariot ovat sen sijaan vaihtelevia, ja laskelmia tekee moni toimija. Suomessa käytetyissä kuntien päästölaskentamenetelmissä on suuria eroja niin kattavuudessa kuin myös tietolähteissä ja metodiikassa. Tässä työssä vertailtiin Hinku-kuntien päästölaskentaa CO2-raporttiin ja Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY:n päästölaskentaan sekä laskentaperusteiden että laskennan tulosten osalta. Oleelliset laskentajärjestelmien erot ovat sähkönkulutuksen päästöissä ja fossiilisten polttoaineiden päästöissä. CO2-raportti ei laske teollisuuden polttoainepäästöjä lainkaan, ja Hinku-laskennassa EU-päästökauppaan kuuluvien laitosten päästöt rajataan laskennan ulkopuolelle. Sähkönkulutukselle käytettävä sektorijako vaihtelee sen mukaan, lasketaanko lämmityssähkö erillään muusta sähkönkulutuksesta. Käytetyissä päästökertoimissa on eroja, ja lämmityssähkölle käytettävä korkeampi päästökerroin vastaavasti johtaa matalampaan päästökertoimeen muulle kulutukselle. Kaukolämmön päästöt lasketaan vertailluissa järjestelmissä samanlaisella menetelmällä, mutta muussa polttoainepäästöjen laskennassa on merkittävämpiä eroja. Hinku-laskennassa lasketaan yhtenä sektorina kaikki muu fossiilisten polttoaineiden kulutus, sisältäen teollisuuden, erillislämmityksen ja työkoneet. CO2-raportti ja HSY erottelevat erillislämmityksen päästöt omaksi sektorikseen, ja HSY laskee lisäksi teollisuuden ja työkoneiden päästöt yhtenä sektorina. Liikenteen, maatalouden ja jätehuollon päästölaskennassa laskentaperusteiden erot todettiin nimellisesti vähäisiksi, mutta jätehuollon päästöjen erot tuloksissa ovat kuitenkin suuria. Työssä löydettiin Hinku-laskentaa varten useita kehitysehdotuksia. Lämmityspäästöjen erottelu sekä sähkön että polttoaineiden osalta yhtenäistäisi laskentamenetelmiä ja helpottaisi päästöinventaarion tulkintaa ilmastotyön tueksi. Päästökauppateollisuuden sähkönkulutuksen arviointia ja polttoaineenkulutustietojen hankintaa pitäisi kehittää, sillä ne muodostavat Hinku-laskennassa suuria virhelähteitä. Olemassa olevien tietolähteiden perusteella liikenteen, maatalouden ja jätehuollon päästöt voidaan eritellä alasektoreihin, mikä parantaa tietojen informatiivisuutta. Toisaalta työssä todettiin, että kuntainventaarioiden eroista ja epätarkkuuksista ei voida päästä kokonaan eroon, ja siksi mahdollisimman suuri läpinäkyvyys ja tarkka dokumentaatio ovat oleellisia laskelmien tulosten parhaan mahdollisen tulkinnan kannalta.Contrary to national greenhouse gas inventories, municipal GHG inventories do not have unified methodologies. In this thesis, three Finnish municipal GHG inventory models were compared against each other. The compared models are Carbon Neutral Municipalities (Hinku), CO2-report and Helsinki Region Environmental Services HSY. In the first part of the comparison, the calculation methods were compared and the second part compares the results of the models. Most significant differences in the methods were found to be in the emissions of electricity consumption and fossil fuels. CO2-report and HSY do differentiate electric heating from other consumption, heating having higher emission factor than other consumption, whereas in Hinku-method all consumption is calculated with the same emission factor and heating electricity is not calculated. District heating is included in similar manner in all systems, but other fossil fuel consumption is varying: CO2-report and HSY have oil heating in separate emission sector, whereas Hinku-method sums all the fuel consumption in one emission sector. HSY additionally calculates emissions from industry and heavy machinery, whereas CO2-report does not include industrial fuel use emissions. Transport, agriculture and waste management sectors have similar calculation methods in all compared systems, but waste emission results still have significant differences. Based on this thesis, several improvement suggestions were found for Hinku-method. Separating heating from other consumption would improve both electricity and fossil fuel emission sectors by making the inventory model better compatible with other systems as well as making it easier to understand the sources of the emissions. Industries that are part of EU Emission Trading System form a significant margin of error in Hinku-method, and the data acquisition and estimation regarding their consumption should be improved. Transport, agriculture and waste management emissions can be divided into more informative subsectors based on the current data sources, thus improving their accuracy and making them more informative. However, it is important to realise that there will be a certain level of uncertainties and differences between inventory systems even after these improvements. Precise documentation and maximum level of transparency in the inventory ensures that the inventories will be as useful as possible.Description
Supervisor
Lahdelma, RistoThesis advisor
Seppälä, JyriPietiläinen, Olli-Pekka
Keywords
päästöinventaario, kasvihuonekaasut, päästölaskenta, päästölaskentamalli