Kaupunki kaukana keskustasta – kaupan rakennemuutos ja sen vaikutukset viihdekauppakeskus Jumbo-Flamingossa

Abstract

Vähittäiskauppa koki Suomessa dramaattisen muutoksen 1900-luvun jälkimmäisen puoliskon ja 2000-luvun ensimmäisten vuosien aikana. Myymälöiden määrä putosi alle neljännekseen 60-luvun huippuvuosista, keskipinta-alan noustessa samalla voimakkaasti. Perinteisesti kauppa sijoittui lähelle asumista, mutta autoistumisen seurauksena se alkoi hakeutua suurten liikenneväylien varrelle. Muutos kosketti myös kaupan rakennuksia: ostoskeskukset ja kauppakeskukset kehittyivät mahdollistamaan pienempien myymälöiden kasaantumisen.

Tämän kandidaatintutkielman tavoitteena on tutkia ja taustoittaa tätä kaupan suurta muutosta ja sen seurauksia viihdekauppakeskus Jumbo-Flamingon kautta. Tutkimuksessa tarkastelun kohteena ovat erityisesti tilalliset, toiminnalliset ja sijoittumiseen liittyvät ominaisuudet. Pyrkimyksenä on laajentaa ymmärrystä satojen tuhansien ihmisten arkeen vaikuttavista kaupan rakenteista. Tutkielma koostuu kirjallisuuteen ja empiirisiin havaintoihin perustuvista osioista

Jumbo-Flamingo on jo useamman vuoden ajan ollut myynnissä mitattuna Suomen suurin kauppakeskus. Pääkaupunkiseudun suurista kauppakeskuksista se on ainoa, joka ei sijaitse kaupunkirakenteen keskuksessa tai liity raideliikenteen verkostoon. Jumbo-Flamingossa yhdistyvät pääkaupunkiseudun kontekstissa ainutlaatuisesti kauppakeskusmallin voimakas toimintoja kokoava vaikutus ja liikenteen virtojen perään pyrkimisen hajauttava vaikutus. Kaupan taloudellisiin intresseihin perustuva pyrkimys asiakasvirtojen äärelle on ristiriidassa yhdyskuntarakenteellisten kaupunkirakenteen eheyttä painottavien tavoitteiden kanssa.

Seurauksena syntyvä kokonaisuus kasvattaa seudun autoriippuvuutta ja rapauttaa ympäristönsä elinvoimaisuutta. Viihdekauppakeskuksen monipuoliset palvelut muodostuvat vaikeasti saavutettaviksi autottomille, ja yritykset integroida keskus osaksi joukkoliikennejärjestelmää kohtaavat rakennuksen peruskonseptista johtuvia haasteita: rakennus itsessään kääntyy sisäänpäin ja synnyttää kuollutta kaupunkitilaa ympärilleen. Sisätilat puolestaan hahmottuvat miellyttävänä, mutta persoonattomana ympäristönä. Luonteeltaan ne eivät ole julkisia, vaan yksityisen, kaupallisen toimijan kontrolloimia. Yksityisen kontrollin kasvu kaupunkitilassa on myös laajemmin määritellyt kaupan rakennemuutosta.