Management of an infrastructure project - politics and engineering

Abstract

Infrahanke on monitahoinen prosessi, ja se sisältää monimutkaisia vaikutussuhteita. Hankkeen hallintaan liittyvän valmistelun ja päätöksenteon taustatekijöitä ei ole tutkittu juurikaan ennen tätä työtä. Projekteista saatujen kokemusten sekä tehtyjen suunnitelmien analysointi on pitkällä tähtäimellä ehkä paras tapa hallita eri osapuolten välistä vuorovaikutusta, valmistelua ja päätöksentekoa tulevissa hankkeissa. Tässä työssä hankkeen hallintaan liittyviä ongelmia analysoidaan Vuosaaren satamahankkeesta saatujen kokemusten kautta.

Työn tavoitteena oli hahmottaa infrahankkeen poliittis-hallinnollista prosessia ja hankkeisiin vaikuttavia muita tekijöitä. Tarkoituksena oli selvittää, mitä infrahankkeen hallinnasta puuttuu, ja nostaa esiin infrahankkeisiin liittyviä ongelmia prosessien kehittämisen pohjaksi.

Infrahankkeen eri toimijoiden vuorovaikutusta on hahmotettu infrahankkeen pelikentällä, joka koostuu neljästä osa-alueesta (suunnitteluprosessi, poliittis-hallinnollinen prosessi, osalliset ja media). Pelikentän taustana on strategia, jossa määritellään miten hankkeen eri toimijoiden välistä dialogia tulisi hankkeessa hoitaa. Pääosa infrahankkeen valmistelun ja suunnittelun resursseista kohdistetaan nykyisin suunnitteluprosessiin. Kokemusten mukaan hankkeiden eteneminen ja toteutuminen ei kuitenkaan ole kiinni teknisen suunnittelun prosessista, sillä se hallitaan hyvin. Infrahankkeen pelikentän muiden osa-alueiden hallintaan ei ole juurikaan kiinnitetty huomiota ja hankkeelle aiheutuvat viivytykset ovat peräisin juuri näiltä pelikentän osa-alueilta.

Strategiatyön merkitystä infrahankkeiden hallinnassa tulisi lisätä. Nykyisillä hankkeilla ei ole olemassa selkeää strategiaa siitä, miten ja minkä vuoksi niitä tehdään. Työssä tehdyissä haastatteluissa nousi voimakkaasti esille, että hankkeiden valmistelutapa kaipaa uutta, strategisen suunnittelun tasoa. Strategiatyö infrahankkeiden hallinnassa on jaettu hankkeen omaan strategiaan ja yleisten strategioiden ehtojen täyttämiseen. On tärkeää huomata, että strategiatyön tekeminen olemassa olevassa hankkeessakaan ei ole koskaan liian myöhäistä.

Poliittis-hallinnollinen prosessi on infrahankkeen pelikentän osa-alueista keskeisin. Työssä on hahmotettu prosessin rakennetta ja taustatekijöitä, joilla se hankkeeseen vaikuttaa. Poliittis-hallinnollisen prosessin muodostaa poliittinen päätöksenteko, talouselämä sekä hallinto ja lainsäädäntö.

Haastatteluissa käsitellyistä infrahankkeen pelikentän taustatekijöistä on tässä työssä nostettu esille keskeisimmät. Niitä ovat arvot, strategiat, tahto, yhteinen hyvä ja hyväksyttävyys, lobbaus, kompensaatiot, lait, ohjeet, määräykset, valitukset, hankkeen organisaatio, hankintamallit sekä riskianalyysit. Haastatteluissa hankkeen toteutumisen kannalta tärkeimpinä edellytyksinä pidettiin tahtoa hankkeeseen, hankkeen laillisuutta ja teknistä suunnittelua. Pelikentän hallitsemiseksi täytyy tuntea suunnitteluprosessin lisäksi myös muut sen osa-alueet ja taustatekijät.