Betonirakentaminen kerrostalokohteissa Suomessa ja Ruotsissa

No Thumbnail Available

URL

Journal Title

Journal ISSN

Volume Title

Helsinki University of Technology | Diplomityö
Checking the digitized thesis and permission for publishing
Instructions for the author

Authors

Date

2002

Department

Rakennus- ja ympäristötekniikan osasto

Major/Subject

Rakennusmateriaalitekniikka

Mcode

Rak-82

Degree programme

Language

fi

Pages

106+25

Series

Abstract

Diplomityön tavoitteena oli selvittää kerrostalojen betonirakentamisen erot asuntotuotannossa Suomen ja Ruotsin välillä. Nykyään elementtirakentaminen on Suomessa hallitseva rakentamismuoto ja Ruotsissa paikallarakentaminen on hallitsevassa asemassa, siksi betonirakentamisen tietotaidon sietäminen on hyödyllistä kummallekin maalle. Betonirakentamisen historiaa tutkittiin kirjallisuudesta, nykytilannetta ja alalla vallitsevia asenteita kartoitettiin haastattelujen avulla. Erot betonirakentamisessa johtuvat valituista elementtijärjestelmän malleista, Suomessa on avoin elementtijärjestelmä BES-tutkimuksen myötä ja Ruotsissa suljettu elementtijärjestelmä. Rakennuksen rungolle asetetut vaatimukset poikkeavat usein niistä perusteista, joilla runkotyyppi valitaan. Valinnan perusteina käytetään taloudellisia seikkoja ja rungolta vaaditaan asioita, jotka vaikuttavat asumisviihtyvyyteen. Totutulla toimintatavalla on merkittävä rooli rungon rakentamistapaa valittaessa. Elementtikohde koetaan sopimattomaksi arvokkaille alueille erityisesti julkisivun saumojen vuoksi. Saumaton julkisivu voidaan toteuttaa myös elementtikohteessa eri tekniikoilla. Ruotsissa asuinkerrostalot ovat elementtiasteeltaan huomattavasti suomalaisia taloja alhaisempia. Ruotsissa välipohjissa ontelolaatat ovat harvinaisia, Suomessa taas selvästi yleisin vaihtoehto asuinkerrostaloissa. Kuorilaatta on yleinen ratkaisu välipohjissa Ruotsissa, eikä Ruotsissa ole käytössä nousuputkisto- tai kylpyhuone-elementtejä asuntotuotannossa juuri lainkaan. Diplomityön aikana havaittiin betonin kuivuminen rakentamistavan valintaan vaikuttavaksi asiaksi. Vesisementtisuhde, ympäröivän ilman ja rakenteen lämpötila sekä ympäröivän ilman suhteellinen kosteus ovat tekijöitä, joihin vaikuttamalla mahdollistetaan paikallavaletun rakenteen nopea kuivuminen. Ruotsissa erilaisten betonilaatujen (itsetiivistyvä, HPC-betoni) käyttö asuntokohteissa on tavallisempaa kuin Suomessa. Betonin eri laatujen kuivumisen, rakennuksen kosteuden hallinnan ja kosteusmittausten periaatteiden ymmärtämiseen työmailla olisi syytä panostaa niiden vaikeuden ja jatkuvan kehittymisen vuoksi. Säästöjä rakentamisessa on vaikea saada rakennuksen betonirungon kustannuksia karsimalla. Rungon osuus kokonaiskustannuksista on viime aikoina jatkuvasti laskenut. Talotekniikan ja betonirungon järkevä yhteensovittaminen luo mahdollisuuden säästöihin. Taloteknisten järjestelmien soveltuvuus valittuun betonirunkoratkaisuun on tiedettävä, jotta saavutettaisiin sekä rakentamisen että rakennuksen elinkaaren aikaisia säästöjä. Rungon kustannusten osuus hankkeen kokonaiskustannuksista todettiin diplomityössä tehdyssä vertailussa pienemmäksi paikallarakennetussa kohteessa kuin elementtirakenteisessa kohteessa. Kustannusvertailu Suomen ja Ruotsin välillä oli diplomityössä hankalaa vertailukelpoisen tiedon hankkimisen vaikeuden vuoksi. NCC Finland Oy:n kehittämällä Ekoarvio-laskentaohjelmalla verrattiin ontelolaataston ja paikallavaletun välipohjalaataston välisiä eroja investointi- ja elinkaarikustannuksissa (LCC) ja ympäristövaikutuksissa (LCA). Ontelolaatasto pintabetonoinnin ja paikallavalettu laatta tasoitteen kanssa todettiin tasa-arvoisiksi vaihtoehdoiksi. Kehitystarpeiksi betonirakentamisessa Suomen asuinkerrostalorakentamisessa nähdään kokemusten ja tiedon tiiviimpi vaihtaminen Ruotsin kanssa, työvoiman tarpeen turvaaminen jatkossa koulutuksen avulla, kehittyneiden betonimassojen lisääntyvät käyttökokeilut, elementtirakentamisen yksittäisten detaljien parantaminen ja eri tuotantomuotojen avainlukujen jatkuva kerääminen yksiselitteisen vertailun mahdollistamiseksi. Myönteinen suhtautuminen kehitystoimintaan ja projektien tulosten seuraaminen pitkällä aikavälillä olisi myös tarpeellista.

Description

Supervisor

Penttala, Vesa

Thesis advisor

Vaisalo, Tommi

Keywords

Other note

Citation

Permanent link to this item

https://urn.fi/URN:NBN:fi:aalto-2020120448628

Collections

[dipl] Teknillinen korkeakoulu / TKK