Kuntobonuksen liiketaloudelliset hyödyt Case: Ravintola-alan yritys

dc.contributorAalto-yliopistofi
dc.contributorAalto Universityen
dc.contributor.authorSiirtola, Eeva
dc.contributor.departmentLaskentatoimen laitosfi
dc.contributor.departmentDepartment of Accountingen
dc.contributor.schoolKauppakorkeakoulufi
dc.contributor.schoolSchool of Businessen
dc.date.accessioned2016-08-16T11:35:45Z
dc.date.available2016-08-16T11:35:45Z
dc.date.dateaccepted2013-06-17
dc.date.issued2013
dc.description.abstractTämän tutkielman tavoitteena oli tutkia, hyötyykö case-yritys kuntobonusjärjestelmästään. Tarkastelunäkökulmina olivat sairauspoissaolot, terveydenhoitokulut, henkilöstön työhyvinvointi, yritysimago sekä henkilöstön rekrytointi ja sitoutuneisuus. Jotta pystyttiin tutkimaan, onko kuntobonuksella todella vaikutusta yritysnäkökulmiin, oli myös tutkittava kuntobonusten vaikutus henkilöstön elämäntapoihin. Elämäntavat oli rajattu liikunta-aktiivisuuteen ja tupakointiin. Tutkielmassa selvitettiin myös case-yrityksen kuntobonusjärjestelmän taustat, tavoitteet ja nykytila. Case-yrityksenä toimi suomalainen ravintola-alalla toimiva yritys, jolla on ollut kuntobonusjärjestelmä käytössään noin kymmenen vuotta. Aineisto kuntobonuksen vaikutuksesta henkilöstön elämäntapoihin kerättiin henkilöstölle teetettävän Internet-kyselyn avulla. Kyselyä käytettiin myös tutkittaessa kuntobonuksen vaikutusta yritysimagoon, työhyvinvointiin sekä henkilöstön rekrytointiin ja sitoutuneisuuteen. Aineisto kuntobonuksen vaikutuksesta case-yrityksen sairauspoissaoloihin ja terveydenhoitokuluihin saatiin yrityksen sisäisistä järjestelmistä. Aineistot analysoitiin pääasiassa tilastollisin menetelmin. Analysointimenetelmänä elämäntavoissa, yritysimagossa, työhyvinvoinnissa, rekrytoinnissa ja sitoutuneisuudessa käytettiin pääasiassa histogrammeja ja yhden otoksen keskiarvotestiä. Kuntobonuksen vaikutusta sairauspoissaoloihin ja terveydenhoitokuluihin analysoitiin pääasiassa Spearmanin korrelaatioanalyysillä. Tutkimustulosten mukaan kuntobonuksella ei näyttäisi olevan vaikutusta sairauspoissaoloihin tai terveydenhoitokuluihin. Tutkimustulosten perusteella kuntobonus parantaa jonkin verran henkilöstön työhyvinvointia. Sen sijaan vahvempaa näyttöä on siitä, että kuntobonus parantaa yritysimagoa. Tällä ei kuitenkaan ole positiivista vaikutusta henkilöstön rekrytointiin tai sitoutumiseen. Tutkimustulokset antavat näyttöä myös siitä, että kuntobonuksella on positiivinen vaikutus osan henkilöstön elämäntapoihin.fi
dc.ethesisid14487
dc.format.extent74
dc.identifier.urihttps://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/21309
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:aalto-201609083523
dc.language.isofien
dc.locationP1 I
dc.programme.majorLaskentatoimifi
dc.programme.majorAccountingen
dc.subject.heleconlaskentatoimi
dc.subject.heleconaccounting
dc.subject.heleconliiketalous
dc.subject.heleconbusiness economics
dc.subject.heleconkannustaminen
dc.subject.heleconincentives
dc.subject.heleconmotivaatio
dc.subject.heleconmotivation
dc.subject.heleconelämäntapa
dc.subject.heleconway of life
dc.subject.heleconterveystalous
dc.subject.heleconhealth economics
dc.subject.helecontyöntekijät
dc.subject.heleconworkers
dc.subject.keywordkuntobonus
dc.subject.keywordmotivaatio
dc.subject.keywordelämäntavat
dc.subject.keywordliikunta
dc.subject.keywordtupakointi
dc.subject.keywordsairauspoissaolot
dc.subject.keywordterveydenhoitokulut
dc.subject.keywordtyötyytyväisyys
dc.subject.keywordimago
dc.subject.keywordrekrytointi
dc.subject.keywordsitoutuneisuus
dc.subject.keywordrahapalkkio
dc.titleKuntobonuksen liiketaloudelliset hyödyt Case: Ravintola-alan yritysfi
dc.typeG2 Pro gradu, diplomityöfi
dc.type.dcmitypetexten
dc.type.ontasotPro gradu tutkielmafi
dc.type.ontasotMaster's thesisen
local.aalto.idthes14487
local.aalto.openaccessno
Files