Mitä lasten ja nuorten osallisuus tarkoittaa maankäytön suunnittelussa? Tutkimus lasten ja nuorten osallisuudesta Vantaan maankäytön suunnittelussa.
Loading...
URL
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
Insinööritieteiden korkeakoulu |
Master's thesis
Unless otherwise stated, all rights belong to the author. You may download, display and print this publication for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Authors
Date
2022-05-16
Department
Major/Subject
Mcode
Degree programme
Master's Programme in Spatial Planning and Transportation Engineering (SPT)
Language
fi
Pages
109+8
Series
Abstract
Kiinnostus lasten ja nuorten osallisuutta kohtaan on lisääntynyt päätöksenteossa ja maankäytön suunnittelussa ja heitä on alettu yhä enemmän tunnistamaan yhtenä osallisryhmänä. Suomessa lasten ja nuorten oikeus vaikuttaa sekä heidän huomioimisensa heitä koskevissa asioissa on huomioitu laajasti suomalaisessa lainsäädännössä. Vaikka lasten ja nuorten yhteiskunnallinen asema on vahvistunut, heillä ei usein ole osallistumismahdollisuuksia maankäytön suunnitteluun. Vantaan kaupunkiympäristön toimialalla on lasten ja nuorten osallisuuden kehittämiseksi toteutettu sitä tukevaa toimintamallia vuosina 2011–2018. Kuitenkin osallisuuden toteuttaminen on hiipunut siitä, mitä se on parhaimmillaan ollut Vantaan maankäytön suunnittelussa. Tässä diplomityössä tutkitaan lasten ja nuorten osallisuutta maankäytön suunnittelun alalla Vantaalla sekä Vantaan ratikkahankkeen suunnittelussa. Tutkimuksessa tarkastellaan Vantaan maankäytön suunnittelun kontekstissa lasten ja nuorten osallisuuden nykytilan toteutumista ja siihen liittyviä käytäntöjä, käsityksiä ja näkökulmia. Tarkoituksena on antaa konkreettisia kehitysehdotuksia lasten ja nuorten osallisuuden edistämiseksi Vantaan maankäytön suunnittelussa sekä lisätä tietoa lasten ja nuorten osallisuudesta maankäytön suunnittelussa. Tutkimuksen tulokset perustuvat kirjallisuuteen, kolmen eri asiantuntijasidosryhmän teemahaastatteluihin ja esimerkkitapauksen tarkasteluun. Diplomityön teoreettinen raami pohjaa kommunikatiiviseen suunnitteluteoriaan, jossa lähestytään suunnittelua ja sen prosesseja ymmärtäen, että suunnittelun taustalla on valtarakenteita, tunteita, arvoja ja motivaatioita, jotka vaikuttavat suunnitteluun ja lasten ja nuorten osallisuuden toteutumiseen. Painotuksessa on suunnittelun valta lasten ja nuorten osallisuuden edistämisessä, suunnittelijan rooli osallisuuden mahdollistajana sekä erilaiset näkökulmat lasten ja nuorten osallisuuteen liittyen. Tutkimuksen keskeinen tulos on, että lasten ja nuorten osallisuus ei toteudu rutiinina Vantaan maankäytön suunnittelussa. Tähän vaikuttaa resurssit, asenteet, toimintakulttuuri sekä tiedon ja osaamisen puute. Lasten ja nuorten osallisuus vaatii erityistä huomiointia ja toimintaa, jotta se toteutuu. Osallisuuden sitomiseksi ja kehittämiseksi osaksi suunnittelun arkea tärkeässä asemassa on toimintakulttuuri, arvojen sekä rakenteiden muutos. Tulosten perusteella tutkimus esittää kahdeksan kohtaa sisältävän lasten ja nuorten osallisuuden edistämisen muistilistan Vantaan maankäytön suunnitteluun.Interest in the participation of children and young people in decision-making and land-use planning has increased and they are more and more being identified as a one stakeholder group. In Finland, the right of children and young people to influence matters and decisions concerning them, as well as their consideration in matters concerning them, is widely considered in Finnish legislation. Although the social position of children and young people have been strengthened, they often do not have the opportunity to participate in land-use planning. In Vantaa, a supporting operating model was implemented in 2011–2018 to develop the participation of children and young people in land use planning. However, the implementation of inclusion has decreased from what it has been at its strongest This thesis examines the participation of children and young people in land use planning in Vantaa and in the Vantaa light rail project. Thesis studies the current state of inclusion and participation of children and young people and related practices, perceptions, and perspectives. The purpose is to provide concrete development proposals for promoting the inclusion and participation of children and young people in the field of land use planning in Vantaa and and to increase knowledge on the participation of children and young people in land use planning by learning from other fields. The results of the study are based on the literature, thematic interviews with three different stakeholder groups, and a case study. The theoretical framework of thesis is based on communicative planning theory, which approaches planning and its processes understanding that planning is affected by power structures, emotions, values, and motivations that influence planning and the participation of children and young people. The emphasis is on the power of planning to promote the inclusion of children and young people, the role of the planner as an enabler of inclusion, and different perspectives on the participation of children and young people. A key finding of the study is that the participation of children and young people is not a routine in land-use planning in Vantaa. This is affected by resources, attitudes, operating culture, and lack of knowledge and skills. The participation and inclusion of children and young people require special attention and action to make it happen. To tie and develop participation and inclusion as part of everyday planning, an important role is played by the operating culture and the change in values and structures. Based on the results, the study presents an eight-item checklist for promoting the inclusion of children and young people in land use planning in VantaaDescription
Supervisor
Kyttä, MarkettaThesis advisor
Harsia, EveliinaTasanko-Lavikainen, Pia
Keywords
lapset ja nuoret, osallisuus, osallistaminen, Vantaa, toimintatutkimus, teemahaastattelu