Pay Reform Justifications and Criticisms - Institutional Logics in the Legitimation and Delegitimation of a New Managerial Practice

Abstract

This study concentrates on the legitimation and delegitimation of a new pay system in an organisation, and how institutional logics are present in this process. During the 1990s and 2000s, pay systems based on job evaluations and performance appraisals spread widely in both the public and private sectors of Finland. The Evangelical Lutheran Church was one of the last major public organisations in Finland to introduce the evaluation-based pay system in 2007. This thesis reports a case study of the pay reform, and the reception of the new system. The empirical data consists of 77 trade union member journal articles from the years 2005-2010, and semi-structured interviews of 66 people (32 individual and 9 group interviews). The analysis focus on how the legitimacy and illegitimacy of the new pay system are constructed by the justifications and criticism produced by various actors. Legitimacy is a central concept in organisational institutionalism, and a prerequisite of the institutionalisation of specific practices. Many researchers have argued that actors shape the legitimacy of practices by making persuasive arguments that justify and rationalise practices. In the thesis, the justifications and criticisms are studied through qualitative analysis of articles published in relevant specialist journals and interview data of key change agents and other members of local organisations. The results illustrate how the justifications of the new pay system were quite general, and very loosely connected to specific features of the Church. In comparison, the criticisms of the pay reform focused more on the specific features of the Evangelical Lutheran Church of Finland, drawing on contextualised arguments. The findings also reveal the role of various institutional logics in constructing the pay reform and its legitimation and delegitimation. The thesis examined institutional logics in the data, understood as bodies of cultural beliefs, interests, values, and assumptions that influenced the actors' perceptions of legitimacy, among other things. Institutional logics were captured through the analysis of keywords constituting institutional vocabularies. The analysis highlights three central institutional logics prevalent in the construction of legitimacy and illegitimacy: the logics of the new pay system, the Church, and labour market organisations. A central implication of the analysis is the systematically different ways in which various social groups viewed the pay reform: justifications and criticisms given of the reform differed across the various trade union journals and interviewee groups. Moreover, the analysis revealed an inconsequential number of remarks concerning the fit between the Church mission and the new pay system. In effect, the new pay system appeared to be decoupled from the core logic of the organisation. The strong position of trade unions in the pay reform is a probable reason for the decoupling in this case.

Tutkimuksessa tarkastellaan uuden järjestelmän legitimointia ja delegitimointia organisaatioon ja sitä, kuinka institutionaaliset logiikat näkyvät tässä prosessissa. Työn vaativuuden ja työsuorituksen arviointeihin perustuvat palkkausjärjestelmät yleistyivät Suomessa 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa. Evankelis-luterilainen kirkko oli eräs viimeisistä julkisen sektorin organisaatiosta, joka otti käyttöön arviointeihin perustuvan palkkausjärjestelmän vuodesta 2007 alkaen. Tämä tutkimus käsittelee kirkon palkkausjärjestelmäuudistusta ja siihen liittyviä perusteluja ja kritiikkiä. Aineisto sisältää 77 työmarkkinajärjestöjen jäsenlehtien artikkelia vuosilta 2005-2010, sekä 32 yksilö- ja 9 ryhmähaastattelua, joihin osallistui yhteensä 66 henkilöä. Aineiston analyysissä keskityttiin siihen, kuinka uutta palkkausjärjestelmää legitimoitiin ja delegitimoitiin uudistuksen perustelujen ja kritiikin kautta. Legitimaatio on keskeinen käsite institutionaalisessa teoriassa ja edellytys sille, että jokin käytänne muodostuu instituutioksi. Monet tutkijat ovat todenneet, että organisaatioiden toimijat aktiivisesti tuottavat toimintatapojen legitiimiyttä argumentoimalla niiden puolesta. Tässä tutkimuksessa perusteluja ja kritiikkiä tutkitaan laadullisen analyysin avulla. Tulokset osoittavat, että uudistuksen perustelut ammattijärjestölehdissä ja paikallisorganisaatioissa tehdyssä haastatteluaineistossa eivät juurikaan liittyneet kirkon erityispiirteisiin organisaationa, vaan olivat varsin yleisluontoisia. Uudistukselle esitetyssä kritiikissä esiintyi enemmän kirkko-organisaation erityispiirteet. Toinen keskeinen teoreettinen näkökulma tutkimuksessa oli institutionaaliset logiikat, jotka vaikuttavat muun muassa siihen, mitä seikkoja ihmiset pitävät legitiimeinä organisaatiossa. Institutionaalisia logiikoita analysoitiin perusteluissa ja kritiikeissä esiintyvän sanaston analyysin avulla. Analyysin tuloksena löydettiin kolme institutionaalista logiikkaa: uuden palkkausjärjestelmän logiikka, kirkon logiikka ja työmarkkinajärjestöjen logiikka. Keskeisiä havaintoja tutkimuksessa oli se, että eli ryhmät (eri lehtien kirjoittajat sekä eri henkilöstöryhmät haastatteluissa) jäsensivät uudistusta eri tavoilla ja tämä näkyi eroina perusteluissa ja kritiikeissä. Analyysin perusteella voidaan myös todeta, ettei uuden palkkausjärjestelmän ja kirkko-organisaation yhteensopivuutta juurikaan pohdittu aineistossa. Tutkimuksen perusteella palkkausjärjestelmää ei yhdistetty kirkon perustehtävään tai keskeiseen organisaatiologiikkaan. Mahdollinen selitys tälle on työmarkkinajärjestöjen vahva vaikutus palkkausjärjestelmäuudistuksen suunnittelussa ja toteutuksessa.