Painettujen merikarttojen ulkoasun kehittyminen Suomen alueella

Loading...
Thumbnail Image

URL

Journal Title

Journal ISSN

Volume Title

Helsinki University of Technology | Master's thesis
Checking the digitized thesis and permission for publishing
Instructions for the author
Location:
P1 Ark M80

Date

Mcode

Maa-123

Degree programme

Language

fi

Pages

x + 105

Series

Abstract

Työn tavoitteena oli selvittää merkittävimpiä ulkoasun muutoksia painetuissa merikartoissa sekä syitä siihen, miksi muutokset ovat tapahtuneet. Työssä tutkittiin erityisesti karttojen rantaviivan tarkkuutta sekä symboliikan kehittymistä. Työssä tarkasteltiin merenmittausmenetelmien ja Merenkulkulaitoksen historiaa kirjallisuustutkimuksena, jota täydennettiin haastattelemalla Merenkulkulaitoksen työntekijöitä. Tämä katsaus antaa yleiskuvan siitä, kuinka merikartat ovat saaneet alkunsa ja miten niiden ulkoasu on kehittynyt nykyisen kaltaiseksi. Työssä tutkittiin empiirisesti yhteensä 16 painettua karttaa Merenkulkulaitoksen arkistosta. Kartat ovat Ruotsin vallan, Venäjän vallan ja Suomen itsenäisyyden ajoilta aina 1750-luvulta nykypäiviin asti. Tutkimusalueeksi valittiin Hangon seutu, koska meriliikenne on ollut siellä vilkasta ja täten alueesta on tehty jo varhain merikarttoja. Karttojen ulkoasuun ovat vaikuttaneet kulloinkin sen aikakauden merenmittaus- ja navigointitekniikka sekä kartankäyttäjien vaatimukset, poliittiset intressit sekä standardit, tuotantotekniikka ja Suomen luonnonympäristö. Suurimmat muutokset kartoilla ovat olleet käsin piirretyn mustavalkoisen kartan muuttuminen värilliseksi kehittyneen painotekniikan ansiosta, tietokoneavusteiseen karttatuotantoon siirtyminen, jolloin karttakohteiden määrä lisääntyi kartoissa ja kartanpiirtäjän persoonallinen kädenjälki katosi, ja IHO:n standardin käyttöönotto, joka toi uudet värit ja uusia symboleita kartoille. Karttojen symboliikka on kehittynyt pikkuhiljaa nykyisenlaiseksi ja täsmentynyt yhä tarkemman karttatiedon esittäjäksi. Rantaviivojen tarkkuutta tutkittiin kahdesta erikokoisesta alueesta lukemalla koordinaatteja ja vertaamalla rantaviivan muotoa silmävaraisesti. Tarkkuudesta huomattiin, että leveyspiirit on mitattu aina melko tarkasti, mutta pituuspiirissä on ollut virhettä enemmän. Rantaviivojen muoto on tunnistettavissa vanhimpia tarkasteltuja karttoja lukuun ottamatta.

Description

Supervisor

Virrantaus, Kirsi

Thesis advisor

Ahonen-Rainio, Paula

Other note

Citation