Elinvoimaisen maaseudun aluekehittämisen käytännöt: esimerkkimaakunnat Pohjois-Karjala, Etelä-Karjala, Võrumaa
Loading...
URL
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
School of Arts, Design and Architecture |
Master's thesis
Location:
Unless otherwise stated, all rights belong to the author. You may download, display and print this publication for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Authors
Date
2023
Department
Major/Subject
Mcode
Degree programme
Maisema-arkkitehtuurin maisteriohjelma
Language
fi
Pages
153+29
Series
Abstract
Tutkimustyön aiheena on tutkia maakuntien maaseudun aluekehitystä. Tutkimus on laadullinen tutkimustyö. Valikoidut tutkittavat maakunnat ovat luonteelta reunaalueita: Pohjois-Karjala, Etelä-Karjala ja Virosta Võrumaa. Tutkimustyön tärkein kysymys on: Onko maakuntien aluekehitysprosesseilla vaikutusta maaseudun syrjäytymisen vähentämiseen? Tutkimusaineiston tulkinnassa on käytetty laadullisanalyysiä paikallisten aluekehityksen asiantuntijoiden haastattelujen, aluekehittämisasiakirjojen ja aluekehitystä käsittelevän kyselyn tulosten analysoinnissa. Tutkimuksen tuloksia peilataan Gunnar Myrdalin kumulatiivisen kausaliteetin teoriaan, joka perustuu polarisoidun kehityksen käsitteeseen ja kuvailee nykyistä maaseudun alueellista epätasa-arvoa, alueellista erilaistumista, kaupungeille alisteinen asema ja maaseudun köyhtymistä tutkittavissa maakunnissa. Olennaisemmat tutkimustyön asiakirjat ovat maakuntien maakuntaohjelmat, toimeenpanosuunnitelmat, aluekehityksen strategiat ja siihen liittyvät taustaselvitykset. Tutkimustyössä tarkastellaan Suomen ja Viron valtakunnallista suunnittelua suhteessa maakuntien omaan alueen kehitysstrategiaan ja toimeenpanosuunnitelmaan. Samalla vertaillaan esimerkkimaakuntien aluekehitystä Suomen ja Viron käytäntöjen kautta. Käytännöissä ilmenevät erovaisuudet ja tulevat esiin maakuntien päätösvallassa vaikuttaa oman alueen maaseudun elinvoimaan. Aluekehittämisen tavoitteisiin kuuluu koko maakunnan taloudellisen elinvoiman parantaminen maaseutu- ja kaupunkialueilla. Kaupungistuminen voimistuu kasaantumishyödyn, osaamis- ja innovaatiokapasiteetin, väestön ja talouden kasvun sekä taloudellisen voiton kautta. Maaseutu tuottaa välttämättömiä hyödykkeitä kaupunkien kulutukseen sekä on omavaraisuuden ja huoltovarmuuden kannalta tärkeää. Tutkittavien maakuntien alueellisen kehittämisen toimeenpanosuunnitelmat pohjautuvat alueelliseen tasa-arvoon, eivätkä mahdollista investointien ja kehityksen ohjautumista paikkakohtaisesti. Valta päättää tulevista isoista rahoituksista tulevaisuuden maaseudun aluekehitykseen ovat valtioilla. Suomessa ja Virossa ei menetellä paikkakohtaisen investointien säätelyn mukaan. Yksi aluekehittämisen tavoitteista on ylläpitää korkeaa työllisyysastetta ja nostaa bruttokansantuotetta. Maakunnissa korostetaan älykkäiden ratkaisujen kehittämistä hyvin toimivien toimintojen vahvistamiseksi entisestään kustannustehokkaammaksi. Keskittäminen ja pääoman kasvattaminen suosii kaupungistumista ja maaseutualueen syrjäytymistä. Jatkuva maaseutualueiden heikkeneminen korostaa päätöksenteon painopisteen kohdistumista kaupunkien kilpailuetuihin. Esimerkkimaakuntien maaseutualueilta löytyy myös hyviä kehityskohteita, kuten esimerkiksi maa-, metsä-, biotalous ja omavarainen energiatuotanto. Aluetaloudellinen muutosjoustavuus, eli resilienssi uhkaa kuitenkin jäädä heikoksi, jos kehittäminen kohdistetaan ainoastaan yksittäisiin aloihin. Käsiteltävien maakuntien aluekehittämiskäytännöt ja -menetelmät eivät täysin ratkaisee maaseutualueiden haasteita.The topic of the research work is the regional development of rural areas in the provinces. The research is qualitative research work. The selected provinces to be studied are peripheral: North-Karelia, South-Karelia and Võrumaa from Estonia. The most important question of the research work is: Do regional development processes in the provinces have an effect on reducing rural marginalization? In the interpretation of the research material, quality analysis has been used in the analysis of interviews with local regional development experts, regional development documents and the results of a survey on regional development in research work. The results of the study are mirrored in Gunnar Myrdal's theory of cumulative causality, which is based on the concept of polarized development and describes the current rural regional inequality, regional differentiation, subordinate status to cities and rural impoverishment in the studied provinces. The most relevant documents of the research work are the provincial implementation plans, regional development strategies and related background reports. The research work examines the national planning of Finland and Estonia in relation to the provinces' own regional development strategy and implementation plan. At the same time, the regional development of the sample counties will be compared through the practices of Finland and Estonia. On a general level, there are no big differences between the countries. The differences that appear in practices and come to the fore in the decision-making power of the provinces affect the rural vitality of their own region. The goals of regional development include improving the economic vitality of the entire province in rural and urban areas. Urbanization intensifies through accumulation benefits, know-how and innovation capacity, population and economic growth, and economic profit. The countryside produces essential commodities for urban consumption and is important in terms of self-sufficiency and security of supply. The operational plans for the regional development of the investigated provinces are based on regional equality, and do not allow investments and development to be guided by location. The states have the power to decide on future large funding for future rural regional development. In Finland and Estonia, there is no location-specific investment regulation. One of the goals of regional development is to maintain a high employment rate and increase the gross national product. In the provinces, the development of smart solutions is emphasized in order to strengthen well-functioning functions to be even more cost-effective. Centralization and increasing capital favors urbanization and marginalization of rural areas. The continuous deterioration of rural areas emphasizes the focus of decision-making on the competitive advantages of cities. There are also good development sites in the rural areas of the example provinces, such as agriculture, forestry, bio-economy and self-sufficient energy production in the community. However, regional economic flexibility to change, i.e. resilience, threat-ens to remain weak if development is only focused on individual sectors. The regional development practices and methods of the provinces in question do not fully solve the challenges of rural areas.Description
Supervisor
Lindgren, TommyThesis advisor
Maikov, KadriKeywords
maaseudun köyhtyminen, alueellinen epätasa-arvo, alueiden erilaistuminen, aluekehitys, maaseudun autioituminen, maakuntien alueiden väliset kehityserot, omaraisuus, elinvoimaisuus