Siistauksen energiankäyttö ja siistausjätteen polttomahdollisuudet

No Thumbnail Available

URL

Journal Title

Journal ISSN

Volume Title

Helsinki University of Technology | Diplomityö
Checking the digitized thesis and permission for publishing
Instructions for the author

Authors

Date

1999

Department

Konetekniikan osasto

Major/Subject

Energiatalous ja voimalaitostekniikka

Mcode

Ene-59

Degree programme

Language

fi

Pages

viii + 94

Series

Abstract

Tunnusomaista 1990-luvun paperiteollisuudelle on keräyspaperin käytön lisääntyminen raaka-aineena. Kun uusiomassaa käytetään sanomalehti- ja painopapereiden valmistamisessa, täytyy painoväri poistaa siistaamalla kuitujen joukosta. Epäpuhtaudet poistetaan lajittelemalla massaa sihtien ja pyörrepuhdistimien avulla. Varsinainen siistaaminen, painovärin poistaminen, tapahtuu joko vaahdottamalla tai pesemällä. Massan dispergoinnilla jäljelle jääneet epäpuhtaudet hajotetaan niin pieniksi, että ne eivät erotu paperiarkista. Siistaaminen kuluttaa vähemmin energiaa kuin perinteiset massan valmistusmenetelmät. Keskimäärin unsiomassa tonnin valmistaminen Suomessa vuonna 1995 kulutti sähköä 400 kWh ja lämpöä 1,5 GJ. Suurin energiankuluttaja siistausprosessissa on massan pumppaaminen. Yksittäisistä prosessinosista suurimmat energiankuluttajat ovat kuidutus ja dispergointi. Siistauslietteen polttamisella vähennetään kaatopaikalla hävitettävän jätteen määrää. Nykyaikaiset polttomenetelmät soveltuvat matalan lämpöarvon ja korkean kosteuspitoisuuden omaavien lietteiden polttamiseen. Kaasumaiset päästöt eivät ylitä sallittuja raja-arvoja. Myöskään polttamisessa syntyvän tuhkan raskasmetallipitoisuudet eivät estä kaatopaikalla tapahtuvaa hävittämistä.

Description

Supervisor

Ahtila, Pekka

Thesis advisor

Ahtila, Pekka

Keywords

Other note

Citation

Permanent link to this item

https://urn.fi/URN:NBN:fi:aalto-2020120445931

Collections

[dipl] Teknillinen korkeakoulu / TKK