The cost-benefit calculation on land consolidation

Abstract

Kiinteistönmuodostamislain 9 luvun 67 §:n mukaan uusjako saadaan suorittaa, jos siitä saatava hyöty on kustannuksia ja haittoja suurempi. Tämä edellyttää hyötylaskennan suorittamista tilusjärjestelyhankkeisiin ryhdyttäessä.

Hyötylaskenta voidaan käytännössä suorittaa monella tavalla ja Maanmittauslaitoksella onkin viime vuosien aikana havaittu tilusjärjestelyjen hyötylaskennassa kirjavuutta. Diplomityön tarkoituksena on selvittää käytössä olevat hyötylaskentamenetelmät ja niiden vaikutus hyödyn laskennalliseen suuruuteen. Suomessa on käytössä kolme tutkimusta, joiden perusteella hyötylaskennat pääasiassa tehdään.

Mielipiteitä ja ajatuksia tilusjärjestelyjen hyötylaskennasta on selvitetty tilusjärjestelyinsinöörejä ja -teknikoita haastattelemalla. Lisäksi hyötylaskentamenetelmien käyttöä on tutkittu maa- ja metsätalousministeriöön jätettyjen rahoitushakemusten perusteella. Yhteiskunnallisten hyötyjen laskeminen on tähänastisissa hyötylaskelmissa jätetty täysin huomioimatta. Liikenneturvallisuuden osalta yhteiskunnallisen hyödyn selvittämiseksi on haastateltu ratahallintokeskuksen sekä tiehallinnon asiantuntijoita.

Yhteiskunnallisten hyötyjen osalta on haastattelujen perusteella parantamisen varaa. Etenkin Tiehallinnon osoittamalla laskutavalla olisi mahdollista laskea hyötyjä yksityistieliittymien poistamisesta.

Hyötylaskennan merkitystä hyödyn suuruuteen on tutkittu esimerkkilaskennan avulla, jossa eri menetelmillä on laskettu hyöty samalle alueelle. Samalle alueelle laskettaessa muiden tekijöiden kuin laskentamenetelmän vaikutus eliminoituu.

Haastattelutulosten perusteella hyötylaskentamenetelmien käyttöön kaivataan selkeitä ohjeita ja laskennan yhdenmukaistamistarve on ilmeinen. Hyötylaskennan tulokset arvioitiin epävarmoiksi. Rahoitushakemusten perusteella tarkastelluissa hyötylaskennan tuloksissa esiintyi huomattavia eroja niin toimistojen välillä kuin sisälläkin. Nämä erot eivät ole selitettävissä alueellisilla eroilla.

Esimerkkilaskennan avulla havaitaan huomattavia eroja laskentamenetelmästä riippuen. Eritoten Sami Myyrän tutkimuksiin perustuvilla laskentamenetelmillä saadaan huomattavan suuri hyötyjen vaihteluväli.

Diplomityön tulosten perusteella on perusteltua syytä jatkotutkimukselle hyötylaskennan yhdenmukaistamiseksi ja tulosten vertailukelpoisiksi saattamiseksi.