Tekoälypohjaisten työkalujen mahdollisuudet sovelluskehitysksessä
No Thumbnail Available
Files
Isojärvi_Kaapo_2024.pdf (293.68 KB) (opens in new window)
Aalto login required (access for Aalto Staff only).
URL
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
Perustieteiden korkeakoulu |
Bachelor's thesis
Electronic archive copy is available locally at the Harald Herlin Learning Centre. The staff of Aalto University has access to the electronic bachelor's theses by logging into Aaltodoc with their personal Aalto user ID. Read more about the availability of the bachelor's theses.
Unless otherwise stated, all rights belong to the author. You may download, display and print this publication for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Authors
Date
2024-05-07
Department
Major/Subject
Tietotekniikka
Mcode
SCI3027
Degree programme
Teknistieteellinen kandidaattiohjelma
Language
fi
Pages
28
Series
Abstract
Tekoälyn nopean kehityksen myötä tekoälypohjaisten työkalujen ja niiden käyttötarkoitusten määrät ovat kasvaneet. Jotta sovelluskehittäjät voisivat optimoida heidän työskentelyään tulisi heidän olla tietoisia tekoälyn käyttömahdollisuuksista ja erityyppisten työkalujen vahvuuksista ja heikkouksista. Tämä kandidaatintyö käsittelee erilaisia koodia generoivia tekoälypohjaisia työkaluja ja arvioi niiden mahdollisuuksia ja rajoja sovelluskehityksessä. Työssä tarkasteltiin erityisesti koodia generoivia työkaluja ja niiden eri tyyppejä. Työ toteutettiin pääosin kirjallisuuskatsauksena, mutta myös tutkimuspohjaista työtä tehtiin työkalujen toimintaperiaatteiden ja käytettävyyden esiin tuomisessa. Tekoälyä on mahdollista jo hyödyntää sovelluskehityksen kaikissa vaiheissa ja etenkin koodia generoivia tekoälytyökaluja on moniin eri käyttötarkoituksiin. Työkalujen avulla koodia on mahdollista generoida muun muassa tekstin, olemassa olevan koodin tai kuvien perusteella. Työn aikana huomattiin tekstin perusteella koodia generoivien työkalujen kuten keskustelubottien soveltuvan erityisesti iteratiiviseen koodin generoimiseen ja muokkaamiseen. Pariohjelmointityökalujen kohdalla huomattiin, että niistä voi olla myös haittaa, jos käyttäjä ei kykene huomaamaan työkalujen vielä yleisiä virheitä. Kuvien ja käyttöliittymäsuunnitelmien avulla koodia generoivista työkaluista hyödytään erityisesti sovelluskehityksen alalla. Tekoälymallien kehittyessä työkalujen ja niiden käyttötarkoitusten määrä tulee todennäköisesti pysymään kasvussa. Jotta sovelluskehittäjät pystymät optimoimaan toimintatapojaan, tulee tietoisuutta lisätä tämänhetkisistä työkaluista ja mitä töitä työkalujen avulla voidaan tehostaa.Description
Supervisor
Savioja, LauriThesis advisor
Vepsäläinen, JuhoKeywords
AI, tekoäly, sovelluskehitys, tekoälytyökalut, ohjelmointi