An application for the inverse problem in electroencephalography

dc.contributorAalto-yliopistofi
dc.contributorAalto Universityen
dc.contributor.advisorRuohonen, Jarmo
dc.contributor.authorKesäniemi, Martti
dc.contributor.departmentTeknillisen fysiikan ja matematiikan osastofi
dc.contributor.schoolTeknillinen korkeakoulufi
dc.contributor.schoolHelsinki University of Technologyen
dc.contributor.supervisorKatila, Toivo
dc.date.accessioned2020-12-03T23:28:16Z
dc.date.available2020-12-03T23:28:16Z
dc.date.issued1999
dc.description.abstractSähköaivokäyrän mittauksella (elektroenkefalografialla) tutkitaan aivojen toimintaa. Sähköaivokäyrällä tarkoitetaan aivojen hermosolujen toimintaan liittyvien sähkövirtojen päänahalle synnyttämien potentiaalierojen kehitystä ajan funktiona. Helsingin yliopistollisen keskussairaalan BioMag-laboratoriossa kehitetyn laitteiston avulla voidaan mitata aivojen magneettisen stimuloinnin seurauksena syntyvää hermosolujen aktivaatiota sähköaivokäyrän avulla. Mittaustulosten perusteella voidaan määrittää stimuloinnin aiheuttaman aktiviteetin sijainti aivokuorella. Tässä työssä kehitettiin ohjelmisto sähköaivokäyrän analysointiin potentiaalikarttojen ja virtatiheyskarttojen avulla. Ohjelmiston suunnittelussa päätavoitteena oli mahdollisimman hyvä käytettävyys: tarjolla olleet kaupalliset ohjelmistot olivat liian raskaita EEG:n nopeaa analysointia ajatellen, eivätkä siksi soveltuneet laboratorion rutiinikäyttöön. Aktiviteetin paikkainformaation estimointi on ns. käänteinen ongelma. Ohjelmisto käyttää käänteisen ongelman ratkaisuun miniminormiestimaattia, joka mallintaa virtalähdejakauman elektrodien herkkyysjakaumien eli kytkentäkenttien lineaarikombinaationa. Kohinaherkkyyteen liittyvien ongelmien ratkaisumenetelmiksi ohjelmisto tarjoaa singulaariarvohajotelman katkaisun ja Tikhonov-regularisoinnin. Käänteisen ongelman ratkaisu vaatii myös mallin, joka kuvaa virtalähteiden ja mitattujen potentiaalierojen välistä yhteyttä. Kehitetty ohjelmisto käyttää nelikerroksista pallomallia, jonka ominaisuudet määritetään elektrodien paikkainformaation perusteella. Ohjelmiston toiminnan oikeellisuus todettiin sekä simulaatioiden avulla että vertaamalla mitatulla aineistolla saatuja tuloksia kaupallisella ohjelmistolla saatuihin tuloksiin. Lisäksi tarkasteltiin mittauksissa olevan kohinan ja pallomallin parametrien valinnan vaikutusta ratkaisuihin.fi
dc.format.extent60
dc.identifier.urihttps://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/87133
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:aalto-2020120445971
dc.language.isoenen
dc.programme.majorLääketieteellinen tekniikkafi
dc.programme.mcodeTfy-99fi
dc.rights.accesslevelclosedAccess
dc.subject.keywordelectroencephalographyen
dc.subject.keywordTikhonovfi
dc.subject.keywordminimum-norm estimateen
dc.subject.keywordelektroenkefalografiafi
dc.subject.keywordregulatizationen
dc.subject.keywordminiminormiestimaattifi
dc.subject.keywordTikhonoven
dc.subject.keywordregularisointifi
dc.subject.keywordspherical modelen
dc.subject.keywordpallomallifi
dc.titleAn application for the inverse problem in electroencephalographyen
dc.titleOhjelmisto elektroenkefalografian käänteisen ongelman analyysiinfi
dc.type.okmG2 Pro gradu, diplomityö
dc.type.ontasotMaster's thesisen
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.type.publicationmasterThesis
local.aalto.digiauthask
local.aalto.digifolderAalto_42900
local.aalto.idinssi14568
local.aalto.openaccessno

Files