Maisema-arkkitehtuurin ja musiikin rytmiikan yhteisiä käsitteitä
Loading...
URL
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
School of Arts, Design and Architecture |
Bachelor's thesis
Unless otherwise stated, all rights belong to the author. You may download, display and print this publication for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Authors
Date
2024
Department
Major/Subject
Maisema-arkkitehtuuri
Mcode
ARTS3002
Degree programme
Taiteiden ja suunnittelun kandidaattiohjelma
Language
fi
Pages
30
Series
Abstract
Rytmiikka on tärkeä aihe sekä maisema-arkkitehtuurissa että musiikissa, yhdistäen näitä kahta alaa. Maisema-arkkitehtuurissa rytmiikka liittyy tilalliseen ja ajalliseen rakenteeseen, luoden muun muassa selkeyttä ja struktuuria sekä välittäen kohteen perusluonnetta. Rytmiikka vaikuttaa tunnelmaan ja tulkintaan voiden olla sidottua rytmisiin arvoihin tai ollen vapaata näistä. Arkkitehtuurin ja musiikin yhtäläisyyksiä esimerkiksi rytmillisyyden suhteen on painotettu läpi historian jo Vitruviuksen ajoista lähtien. Myös esimerkiksi Daniel Liebeskind näkee arkkitehtuurin musiikkina, joka herättää tunteita ja merkityksiä geometrisillä aiheilla. Rytmiikka sekä musiikissa että maisema-arkkitehtuurissa saattaa heijastella omaa aikaa, yhteiskunnan tilaa ja esimerkiksi luontosuhdetta. Tutkielmassa pyritään löytämään yhteistä kieltä ja mahdollisia yhteisiä käsitteitä musiikin ja maisema-arkkitehtuurin rytmiikan välillä. Tutkimus tuo esiin rytmikäsitteen eri ilmenemismuotoja ja niiden soveltuvuutta kummallakin alalla. Tarkoituksena on selvittää, miten rytmillisyyttä voidaan jakaa alakäsitteisiin maisema-arkkitehtuurin alalla saaden inspiraatiota ja pohjaa musiikin rytmiikan alakäsitteistä. Kandidaatintyö on toteutettu kirjallisuustutkimuksena sisältäen omia johtopäätöksiä ja tulkintoja aiheesta. Aihetta, tutkimusrajausta sekä tutkimustyön tavoitteita käsittelevän johdantoluvun jälkeen siirryn käsittelemään rytmillisyyttä ja sen ilmenemismuotoja maisema-arkkitehtuurissa. Tutkin aiheita, kuten kulkemista tilassa, tilan yhteneväisyyttä ja epäyhteneväisyyttä, maiseman elementtejä, toistoa sekä variaatiota rytmillisestä näkökulmasta. Tutkimusaineistona on käytetty muun muassa Hans Loidlin ja Stefan Bernardin vuonna 2003 julkaistua kirjaa Opening Spaces sekä James Blaken kirjaa Landscape Design and Construction vuodelta 1999. Rytmillisyys musiikissa -osiossa tutkin ja tulkitsen rytmisiä osa-alueita, kuten tempoa, metriikkaa sekä rytmiä. Lähdekirjallisuutena on käytetty Grosvenor Cooperin ja Leonard B. Meyerin kirjaa The Rhythmic Structure of Music vuodelta 1963. Tutkimus paljasti runsaasti yhtenevää pintaa ja näin hyödynnettäviä rytmisiä alakäsitteitä maisema-arkkitehtuurin saralla. Käsitteitä, kuten metriikka, rytmi ja tempo voitaisiin hyödyntää entistä enemmän maisema-arkkitehtuurissa sekä muilla arkkitehtuurin aloilla. Sekä maisemaarkkitehtuurissa että musiikissa on koettavissa metriikkaa ja rytmiä, kuten esimerkiksi Versaillesin puutarhassa ja barokkimusiikissa. Myös rytmistä vapautta esiintyy molemmilla aloilla ja usein nämä vastakohdat ovat vuorovaikutuksessa keskenään. Tempo vaikuttaa kokemukseen sekä musiikissa että maisemassa mutta maisema-arkkitehtuurissa tempon voi kokea kenties vielä monitulkintaisemmaksi aiheeksi kuin musiikissa. Ylipäätään neliulotteisessa maisemassa rytmillisyyden voidaan ajatella olevan subjektiivisempaa kuin musiikissa ja rytmilliset käsitykset voivat olla hyvinkin monitahoisia. Tutkimuksessa paljastui myös rytmien ryhmittelyn sekä aksenttien yhteisen pinnan ja merkityksen olevan huomattavaa alojen kesken. Huomioimalla ihmisen taipumukset jäsentää tilaa, luoda estetiikkaa ja toimivuutta rytmillisyyden avulla, voidaan maiseman rytmillisyyttä tulkita löydettyjen alakäsitteiden avulla. Tulkitsemalla rytmiikkaa entistä käsitteellisemmin, voidaan erilaisia maisemia, niiden tyylejä ja tarkoitusperiä tulkita entistä selkeämmin. Rytmiikan käsitettä jäsentämällä suunnittelijalla voi olla entistä enemmän tarttumapintaa rytmisiin vaikutuskeinoihin.Rhythm is an important subject in both landscape architecture and music, connecting these two fields. In landscape architecture, rhythmicity is related to spatial and temporal structure, creating, among other things, clarity and structure and conveying the basic nature of the space. Rhythm affects atmosphere and interpretation, being tied to rhythmic values or being free from them. The similarities between architecture and music, for example in terms of rhythmicity, have been emphasized throughout history since the time of Vitruvius. Daniel Liebeskind, for example, also sees architecture as music that evokes emotions and meanings with geometric motifs. Rhythm in both music and landscape architecture may reflect one's own time, the state of society and, for example, the relationship with nature. The thesis aims to find a common language and possible common concepts between the rhythmicity of music and landscape architecture. The research brings out different manifestations of the concept of rhythm and their applicability in both fields. The purpose is to find out how rhythmicity can be divided into sub-concepts in the field of landscape architecture, getting inspiration and a basis from the sub-concepts of rhythmicity in music. The bachelor's thesis has been carried out as a literature study, including own conclusions and interpretations of the subject. After the introductory chapter dealing with the subject, the research scope and the goals of the research work, I move on to discuss rhythmicity and its manifestations in landscape architecture. I research topics such as moving through space, congruence and incongruity of space, landscape elements, repetition and variation from a rhythmic perspective. The research materials used include Hans Loidl and Stefan Bernard's book Opening Spaces, published in 2003, and James Blake's book Landscape Design and Construction from 1999. In the Rhythmicity in Music section, I research and interpret rhythmic aspects, such as tempo, metric and rhythm. The book The Rhythmic Structure of Music by Grosvenor Cooper and Leonard B. Meyer from 1963 has been used as a source literature. The research revealed a lot of converging surface and thus usable rhythmic sub-concepts in the field of landscape architecture. Concepts such as metric, rhythm and tempo could be used even more in landscape architecture and other fields of architecture. Metrics and rhythm can be experienced in both landscape architecture and music, as for example in the garden of Versailles and in baroque music. There is also rhythmic freedom in both fields and often these opposites interact with each other. Tempo affects the experience in both music and landscape, but in landscape architecture tempo can be experienced as an even more ambiguous topic than in music. In general, in a four-dimensional landscape, rhythmicity can be thought to be more subjective than in music, and rhythmic perceptions can be very multifaceted. The research also revealed that the grouping of rhythms and the common surface and meaning of accents are considerable among the fields. By paying attention to human tendencies to structure space, create aesthetics and functionality with the help of rhythmicity, the rhythmicity of the landscape can be interpreted with the help of the found sub-concepts. By interpreting rhythmicity more conceptually, different landscapes, their styles and purposes can be interpreted more clearly. By structuring the concept of rhythmicity, the designer can have even more grip on rhythmic means of influence.Description
Supervisor
Mannerla-Magnusson, MeriThesis advisor
Kangas, SofiaKeywords
rytmiikka, maisema-arkkitehtuuri, musiikki, kirjallisuustutkimus, tempo, metriikka, rytmi, aksentti