Kansainvälisten veroriitojen ratkaisumekanismit - EU-riitadirektiivin implementointi Suomen lainsäädäntöön
No Thumbnail Available
URL
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
School of Business |
Bachelor's thesis
Electronic archive copy is available locally at the Harald Herlin Learning Centre. The staff of Aalto University has access to the electronic bachelor's theses by logging into Aaltodoc with their personal Aalto user ID. Read more about the availability of the bachelor's theses.
Authors
Date
2019
Department
Major/Subject
Mcode
Degree programme
Yritysjuridiikka
Language
fi
Pages
31 + 7
Series
Abstract
Tässä tutkielmassa tarkastellaan kansainvälisten veroriitojen ratkaisemisesta annetun EU-direktiivin (EU-riitadirektiivi) implementointia osaksi Suomen kansallista lainsäädäntöä. Tutkielman tarkoitus on selvittää syyt uudistuksen taustalla, käsitellä olemassa olevia menetelmiä riitojen ratkaisemiseksi sekä Suomessa että maailmalla, pohtia lakiuudistuksen mahdollisia vaikutuksia tulevaisuudessa, sekä arvioida hallituksen esittämää lakiehdotusta kriittisesti mm. asiantuntijalausuntojen ja muun käytössä olevan kirjallisuuden perusteella. Nykyään valtioiden välisten, verosopimusten tulkintaerimielisyyksiä koskevien, riitojen ratkaisumenetelmistä määrätään useimmiten verosopimuksissa tai EU:n yleissopimuksessa kaksinkertaisen verotuksen poistamiseksi (EU-arbitraatioyleissopimus). Verovelvollinen voi hakea muutosta verotuspäätökseensä joko kansallisesta tuomioistuimesta tai hakeutumalla valtioiden välisiin sopimusneuvotteluihin, joissa pyritään poistamaan kaksinkertainen verotus. EU-arbitraatioyleissopimusta sovelletaan kuitenkin ainoastaan siirtohinnoittelua koskeviin riitoihin. EU-riitadirektiivin soveltamisala on tätä laajempi, sillä se kattaa kaikki, myös luonnollisten henkilöiden, kaksinkertaiseen verotukseen liittyvät tapaukset. Valtioiden välisten verosopimusten perusteella käynnistetyillä keskinäisillä sopimusmenettelyillä ei puolestaan ole välttämättä vaatimuksia saavuttaa asiassa ratkaisua. Tämän vuoksi on katsottu, että tarvitaan uusi tehokkaampi keino kaksinkertaista verotusta koskevien riitojen ratkaisemiseksi. EU-riitadirektiivin perusteella verovelvollinen voi tehdä hakemuksen kunkin asianomaisen jäsenvaltion viranomaiselle keskinäisen sopimusmenettelyn aloittamiseksi. Mikäli hakemus hyväksytään, osapuolina toimivilla valtioilla on kaksi vuotta aikaa saavuttaa ratkaisu kaksinkertaisen verotuksen poistamiseksi. Mikäli ratkaisuun ei päästä, verovelvollinen voi pyytää riidanratkaisutoimikunnan asettamista päätöksen saamiseksi. Riidanratkaisutoimikunnan on annettava lausunto, jonka perusteella viranomaiset tekevät lopullisen päätöksen. Lakiesityksessä määrätään lukuisista yksityiskohdista ja määräajoista liittyen riidanratkaisuprosessiin, kuten myös edellytyksistä ja esteistä menetelmän käynnistämiseksi. Lakiuudistus on tärkeä, mutta ei täysin ongelmaton. Sen sisältämän ankaran salassapitoehdon ja päätösten julkisuutta koskevan artiklan on katsottu haittaavan verotuksen ennakoitavuutta ja heikentävän oikeuskäytännön kehittymistä. EU-riidanratkaisumenetelmän perusteella saavutetuista päätöksistä julkaistaan ainoastaan tiivistelmät, mikäli verovelvollinen ei anna lupaa koko päätöksen julkaisemiseen. Päätöksillä ei myöskään ole ennakkopäätöksen asemaa, kuten kansallisen tuomioistuimen antamilla päätöksillä. Tällöin samankaltaisista tapauksista voidaan antaa hyvinkin erilaisia päätöksiä, mikä saattaa vaarantaa verovelvollisen oikeusturvan.Description
Thesis advisor
Peni, LauraKeywords
kansainvälinen verotus, veroriita, siirtohinnoittelu, EU-riitadirektiivi